Lajeista joka kahdeksas uhanalainen, suojeltuja alueita lisättävä

Luontopaneelin mukaan maa- ja metsätalouden hakkuita, maanmuokkausta ja ojitusta tulisi vähentää
Ympäristö

Suomen noin 48 000 lajista vain puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on voitu arvioida, Suomen luontopaneeli kertoo. Lajeista useampi kuin joka kahdeksas on uhanalainen, kun vuonna 2000 oli joka kahdestoista.

Luontopaneelin mukaan suojellut alueet ovat liian pieniä ja suurin osa niistä sijaitsee Pohjois-Suomessa. Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kertoo STT:lle, että Etelä-Suomesta vain alle kolme prosenttia on suojeltu.

–  Onhan se melko ahnetta, ettei voi säästää tilaa muille lajeille. Meidän täytyy pystyä antamaan 30 prosenttia ja tulla toimeen lopulla 70 prosentilla, Kotiaho sanoo.

Suomi on sitoutunut EU:n mukana tavoitteeseen suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Luontopaneeli suosittelee, että jokaisesta maakunnasta suojellaan tuo prosenttimäärä. Monimuotoisuus voidaan turvata parhaiten, kun suojelualueita tarkastellaan maakunnittain.

Suomen pinta-alasta kolme neljännestä luokitellaan metsäksi. Lähes joka kolmas elää metsissä.

Luontopaneelin mukaan metsälaki tulisikin uudistaa ja siirtyä avohakkuista siihen, että hakkuissa säästettäisiin aina eri-ikäisiä puita. Kotiahon mukaan vielä sitäkin tärkeämpää on vähentää hakkuiden määrää.

Lähes kymmenys Suomesta on maatalouden käytössä. Maataloutta tuetaan voimakkaasti. Luontopaneelin mukaan tuilla ei tulisi tukea haitallisia maataloustoimia vaan kytkeä maataloustuet luonnontilaa parantaviin toimenpiteisiin.

Tehostamisen vuoksi yksipuolistunutta maataloutta tulisi luontopaneelin mielestä uudistaa luonnonmukaisempaan suuntaan. Tukea tulisi vähentää eläintaloudelta ja suunnata kasviperäisen ravinnon tuottamiseen. Lisäksi turvemaiden raivaaminen maatalouskäyttöön tulisi lopettaa.

Luontopaneelin mukaan maa- ja metsätaloudessa hakkuita, maanmuokkausta ja ojitusta tulisi vähentää, koska ne heikentävät vesien laatua. Maatalous aiheuttaa noin 50–90 prosenttia fosforikuormituksesta ja noin 40–80 prosenttia typpikuormituksesta.

Luontopaneelin mukaan rakentamisessa tulisi vaalia rakennetun alueen vehreyttä ja luonnon hallittua hoitamattomuutta. Hoidettujen nurmikkojen sijaan esimerkiksi puistojen tulisi olla monipuolisempia ja luonnontilaisempia ja viheralueita, viherkattoja ja asfaltoimattomia alueita tulisi lisätä.