"Ei meillä näin suurta asiakasmäärää ole koskaan ollut" – turvakotien asiakasmäärät jatkavat kasvuaan
Turvakotien asiakasmäärät jatkoivat viime vuonna kasvuaan, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennakkotiedoista. Viime vuonna Suomen 28 turvakodissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin edellisenä vuonna.
– Ei meillä näin suurta asiakasmäärää ole koskaan ollut, THL:n turvakotipalvelujen kehittämispäällikkö Suvi Nipuli kertoo STT:lle.
Asiakkaiden määrää on kasvanut lähes tasaisesti vuodesta 2015, kun Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen ja turvakodit tulivat valtion järjestämis- ja rahoitusvastuulle. Asiakaspaikkojen määrää on siitä lähtien lisätty lähes vuosittain.
– Kun paikkoja lisätään, se lisää myös asiakasmäärää. Meillä on piilossa olevaa kysyntää, johon voidaan paremmin vastata, kun saatavuus paranee, Nipuli kertoo.
Odotettavissa on, että asiakasmäärä kasvaa myös tänä vuonna, sillä eduskunta päätti vuoden talousarviossa lisätä turvakotien rahoitusta. Vuoden aikana lisätään yhteensä 15 asiakaspaikkaa, mikä nostaa Suomen turvakotien asiakaspaikkojen kokonaismäärän 243:een
Turvakoti on ympärivuorokautinen ja asiakkaalle maksuton. Turvakotiin lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä.
Lähisuhdeväkivalta on hyvin sukupuolittunutta, ja miesten määrä asiakkaista on vuosittain kymmenisen prosenttia.
Nipuli näkee asiakasmäärien kasvun pitkälti positiivisena asiana. Palvelu on tunnetumpi, jolloin yhä useampi hakee ja myös saa apua.
– Kyse ei ole siitä, että lähisuhdeväkivalta olisi yhteiskunnassa kasvanut, mutta toisaalta ei se ole tilastoissa vähentynytkään, Nipuli toteaa.
Nipuli ei näe, että THL:n tilastot kertoisivat heikentyneen taloudellisen tilanteen tai sosiaaliturvan leikkauksien heijastumisesta myös turvakotien kysyntään.
Nipulin mukaan on kuitenkin nähty viitteitä siitä, että kriisivaiheen palvelua käytetään pitkään, jos muu hyvinvointivaltion turvaverkko ei ota kannatteluunsa saumattomasti.
Joillain alueilla pula kohtuuhintaisesta asumisesta pitkittää turvakotijaksoja. Esimerkiksi Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta, kun koko maassa keskimääräinen pituus oli 19 vuorokautta.
Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia turvakodeissa kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä.
Lähisuhdeväkivalta on kestänyt yleensä pitkään ennen turvakotiin hakeutumista. Turvakodit tarjoavat akuutin kriisiavun, mutta suurin osa väkivallan uhreista tarvitsee myös muuta tukea sekä kunnan että hyvinvointialueen palveluissa.
Nipuli penää lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja huomioimista koko palvelujärjestelmässä. Ongelmia nousee jo esimerkiksi siinä, jos perhe ei mahdu kotikuntansa ainoaan turvakotiin, jolloin lasten koulukyydit eivät järjesty kuntarajojen yli.
Myös väkivaltaan puuttumisessa on parantamisen varaa. Esimerkiksi syksyllä apulaisoikeuskansleri totesi poliisin jättäneen lainvastaisesti tutkimatta useita lähisuhteissa tapahtuneita pahoinpitelyjä.
– Siinä on paljon kehitettävää, ja lähisuhdeväkivallan kokijat tarvitsisivat yhteiskunnassa paljon muutakin, jotta saisivat tarvitsemaansa apua. Yksin turvakotien lisääminen ei riitä, Nipuli sanoo.
Hyvistä kehityskuluista esimerkkinä voidaan pitää EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annettua direktiiviä, joka on saatettava Suomessakin voimaan vuonna 2027.
Direktiivissä vahvistetaan EU-tasolla vähimmäissääntöjä, jotka koskevat monien naisiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäisyä ja seuraamuksia.
Suomessa oikeusministeriön asettama työryhmä arvioi muun muassa lainsäädäntömuutoksia siihen, olisiko lapsen läsnä ollessa tehtyä pahoinpitelyä jatkossa pidettävä rangaistuksen koventamisperusteena.
– Lähisuhdeväkivalta on merkittävä ongelma Suomessa. Nyt on mahdollisuus kehittää rakenteita väkivallan ehkäisyyn sekä uhrien suojelemiseen ja auttamiseen, Nipuli sanoo.