Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni korona-aikana
Koronaepidemian aikana alle 50-vuotiaiden työkyky on heikentynyt, selviää THL:n tuoreesta selvityksestä. Erityisen selvästi työkyky on heikentynyt naisilla.
– On pitänyt suoriutua työelämästä, kun lapset ovat käyneet kotona koulua ja kun omien, iäkkäiden vanhempien hoivavastuu on korostunut. Osa alle 50-vuotiaista on jäänyt sen taakan alle, kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä.
Selvityksen perusteella näyttää vahvasti siltä, että korona on iskenyt pahiten nuorten naisten työkykyyn.
– Edellyttäisi vielä tarkempia selvittelyjä, että nähdään, onko kyseessä lyhytaikainen, ohimenevä notkahdus vai pitkäaikaisempi ilmiö, Koskinen sanoo.
Vuoden 2020 lopussa 14 prosenttia 25–49-vuotiaista naisista arvioi olevansa täysin tai osittain työkyvyttömiä. Vastaava osuus oli vuonna 2017 yhdeksän prosenttia. Samanikäisistä miehistä 11 prosenttia arvioi itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi vuoden 2020 lopussa. Vuonna 2017 osuus oli kahdeksan prosenttia.
Merkittävä osa alle 50-vuotiaista suomalaisista kertoo muutoksista työssä ja taloudellisessa tilanteessa koronaepidemian aikana, THL:n selvityksestä paljastuu. Etenkin alle 50-vuotiaat naiset ovat huolissaan oman työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisesta tilanteestaan.
Koskisen mukaan yksi pääsyy naisten huolelle on se, että korona on iskenyt erityisen pahasti monelle naisvaltaiselle alalle. Tulokset voi tulkita myös niin, että naiset kantavat miehiä enemmän huolta työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisessa tilanteestaan tehdessään samaa työtä kuin miehet. Koskinen pitää todennäköisempänä sitä, että epidemia on kohdellut karummin naisvaltaisia aloja.
– Sukupuolten epätasa-arvo työelämässä olisi kovin ikävä tulkinta näille havainnoille.
Suomalaisten heikentynyt työkyky on jatkumoa kehitykselle, joka alkoi jo ennen koronaa. Pitkään jatkunut myönteinen kehitys työkyvyssä päättyi 2010-luvun alussa ja nyt työkyky alle 50-vuotiailla on kääntynyt laskuun.
– Miltä osin tämä kehitys johtuu koronaepidemiasta, on vaikea sanoa, Koskinen kertoo.
Koulutusryhmien väliset erot työkyvyssä ovat THL:n mukaan pysyneet suurina. Eniten työkyvyttömiä on edelleen perusasteen tutkinnon suorittaneissa.
Koskinen sanoo, että tarvittaisiin aiempaa tehokkaampia toimenpiteitä, joilla työkykyä voitaisiin väestössä kohentaa.
Selvitys perustuu THL:n FinTerveys-tutkimuksiin vuosina 2017 ja 2020 sekä aiempiin THL:n väestötutkimuksiin.