Ajokorttilain uudistus voi vähentää 17-vuotiaiden poikkeuslupia reippaasti – "Poikkeus ei tällä hetkellä toteudu"
Jos hallituksen esitys kiristyksistä poikkeusluvalla myönnettäviin ajokortteihin menee läpi, teillä toivotaan huristelevan jatkossa selvästi nykyistä vähemmän 17-vuotiaita.
– Tällä hetkellä poikkeusluvan käyttöön ei aseteta mitään rajoitteita, mikä nyt tiukentuisi tässä tämän uuden ajokorttilain myötä. Tämä on positiivista turvallisuuden näkökulmasta, sanoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen STT:lle.
Kun ajokortin saa nykyisin poikkeusluvalla kolmannes 17-vuotiaista eli noin 20 000 nuorta, hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että kiristykset vähentäisivät hakemuksia kolmanneksella. Nykyisellään yhdeksän kymmenestä nuoresta saa hakemansa poikkeusluvan.
– Se poikkeus ei nyt kyllä tällä hetkellä toteudu. Kun eduskunta päätti näistä muutoksista vuonna 2018, niin väitän, että he eivät ymmärtäneet, että siitä syntyy näin suuri muutos, Anteroinen sanoo.
Hallitus on rajoittamassa 17-vuotiaiden yöajamista niin, että ajo olisi kielletty puolen yön ja aamuviiden välillä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan 17-vuotiaiden kuljettajien henkilövahinko-onnettomuuksista viidennes tapahtui näiden kellonaikojen välillä vuosina 2020–2024.
Rajoituksen valvomiseksi alaikäisen kuljettajan pitäisi käyttää autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta.
– Olemme tiedostaneet tämän poikkeuslupajärjestelmän ongelmat jo vuosia. Sinänsä Liikenneturvalla ole mitään halua asettaa rajoituksia, mutta tässä tapauksessa on viisasta kuitenkin leikata suurimmat riskiajat ja tilanteet pois, Anteroinen sanoo.
Hallituksen esityksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn ensi viikolla ja tulla voimaan viimeistään kesäkuun alussa.
Anteroisen mukaan poikkeuslupia ovat hakeneet sellaisetkin nuoret, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi.
– Ajattelen, että poikkeuslupajärjestelmän ajatus on, että me saisimme välttämättömät kortit niille nuorille, jotka tarvitsevat ne kouluun, työhön tai harrastuksiin. Tämä ei toteudu tällä hetkellä.
Hallituksen esitystä koskevissa lausunnoissa muun muassa Suomen Lukiolaisten Liitto ja Nuorisoalan kattojärjestö pitivät kiristyksiä liian tiukkoina. Niiden mukaan syrjäseuduilla autoilu on monelle nuorelle ainoa tapa liikkua kouluun, harrastuksiin ja töihin.
Anteroinen sanoo, että kiristysten jälkeenkin ajolupia voisi saada esimerkiksi koulumatkoja varten. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa ehtona olisi, että nuorella on säännöllinen kulkemistarve vähintään neljä kertaa viikossa.
Yhdensuuntaisen matkan pituudeksi edellytettäisiin vähintään seitsemän kilometriä kävellen silloin, kun joukkoliikennettä ei ole tai kun matka on joukkoliikenteellä vähintään tunnin suuntaansa.
Kulkemistarpeen voisi osoittaa esimerkiksi oppilaitoksen läsnäolotodistuksella tai työsopimuksella.
Hallitus esittää myös, että 17-vuotiaiden ajo-opetusta lisättäisiin kolmen teoriatunnin ja yhden ajotunnin verran.
– Meidän näkökulmastamme se, että tulee yksi tunti ajo-opetusta lisää, on vaatimaton määrä, mutta otamme sen mielellään vastaan, Anteroinen sanoo.
Nykyisellään ensimmäisen ajokortin suorittajalta vaaditaan neljä teoriatuntia niin sanottua ensimmäisen ajokortin suorittajan koulutusta, kymmenen ajotuntia, neljä riskientunnistamisen teoriatuntia ja neljä riskientunnistamisen ajotuntia.
Liikenneturva kiristäisi myös promillerajoja, sillä alkoholilla on osansa nuorten liikenneonnettomuuksissa. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi STT:lle lokakuussa, että uusille kuljettajille pitäisi harkita esimerkiksi 0,2 promillen rattijuopumuksen rajaa nykyisen 0,5 promillen sijaan.
– Ajokorttidirektiivi ohjaa vahvasti siihen suuntaan, että uusille kuljettajille pitäisi olla alempi promilleraja. Suomi alkaa olla tässä poikkeus. Euroopasta löytyy neljä maata, joissa näin ei ole, ja yksi niistä on Suomi, Anteroinen sanoo.
Suomi on Pohjoismaiden hännänhuippu nuorten liikenneturvallisuudessa, ja Liikenneturvan mukaan vuonna 2024 liikenteessä menetettiin 36 nuorta eli 15–24-vuotiasta.