Lukijalta: Suomen kielen asema on turvattava
Mitä olisi Suomi ilman suomen kieltä? Kieli on keskeinen osa kansallista identiteettiämme, kulttuuriamme ja sivistystämme. Suomen kielen asemaa ei kuitenkaan saa pitää itsestäänselvyytenä.
Suomi kansainvälistyy kovaa vauhtia ja englannin kieli on yhä vahvemmin läsnä niin työelämässä, opinnoissa kuin vapaa-ajallakin. Arkipuheeseen sekoittuu englanninkielisiä ilmaisuja, ja suuri osa päivittäisestä viihteestämme ja sosiaalisesta mediasta on englanniksi.
Monipuolinen kielitaito on rikkaus, mutta kansainvälisyyden keskellä meidän on muistettava arvostaa myös omaa äidinkieltämme.
Suomalainen kielipolitiikka näkyy etenkin korkeakouluissa. Yle uutisoi hiljattain, että Suomessa on jo yli 600 englanninkielistä kandidaatti- ja maisteriohjelmaa. Kansainvälisille tutkinto-ohjelmille on ehdottomasti paikkansa.
Huolestuttavaa on kuitenkin se, että samalla myös suomenkielisten tutkinto-ohjelmien luennot ja materiaali muuttuu yhä useammin englanninkieliseksi.
Olen huomannut tämän myös omissa opinnoissani Turun yliopistossa. Tietotekniikan opinnoissa englanninkieliset kurssit ovat arkipäivää, vaikka tutkinto-ohjelma olisi nimellisesti suomenkielinen.
Englanniksi opiskelu ei itsessään ole ongelma, mutta herää kysymys: missä vaiheessa lakkaamme kouluttamasta suomen kielellä meidän huippuasiantuntijoita?
Korkeakoulujen tehtävänä ei ole ainoastaan tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta, vaan myös kouluttaa osaajia suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Mikäli opetus ja tutkimus englanninkielistyvät kokonaan, vaarana on, ettei suomenkielinen tieteellinen ja ammatillinen sanasto kehity muun maailman mukana.
Miten voimme tulevaisuudessa keskustella monimutkaisista yhteiskunnallisista ja teknologisista kysymyksistä suomeksi, jos emme enää edes opiskele niiden käsitteistöä omalla kielellämme?
Kysymys ei koske ainoastaan korkeakouluja, vaan koko yhteiskuntaa. Tutkimustiedon ja asiantuntijaosaamisen tulee olla ymmärrettävää myös niille suomalaisille, jotka eivät hallitse englannin kieltä.
Suomen kielen aseman turvaaminen vaatii nyt korkeakouluilta ja päättäjiltä määrätietoisia toimia. Korkeakoulujen on jatkossakin tarjottava riittävän kattavat mahdollisuudet suorittaa tutkintoja suomeksi.
Lisäksi korkeakoulujen rahoituksen tulee kannustaa suomen kielillä tehtävään tutkimukseen sekä tieteellisen sanaston kehittämiseen. Myös kansainvälisille opiskelijoille on tarjottava riittävät mahdollisuudet oppia suomen kieltä osana tutkintoa.
Suomen kielen puolustaminen ei tarkoita kansainvälisyyden vastustamista. Päinvastoin, voimme olla ylpeästi suomalaisia ja samalla avoimia maailmalle. Kansainvälisyyden ei tarvitse tapahtua oman kielemme kustannuksella.
Suomen kieli on tuhansia vuosia vanha liekki, jonka hehkusta saamme nauttia. Meidän vastuullamme on varmistaa, että tämä tuli säilyy elinvoimaisena myös tuleville suomalaisille.
Josefina Tuomala
tietotekniikan kandidaatti, eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/