"Elitismiä vastaan" – keskusta esittää ratkaisuja osaajapulaan: ensikertalaiskiintiöt pois, 50 000 uutta korkeakoulujen aloituspaikkaa ja satsausta ammatilliseen koulutukseen
Keskusta esittää tuoreessa sivistyslinjauksessaan ratkaisuja osaajapulaan. Eräs esitys on, että ensikertalaiskiintiöt poistettaisiin korkeakoulujen opiskelijavalinnoista.
Ensikertalaiskiintiöitä on moitittu esimerkiksi koulutuspolkujen viivästyttämisestä.
– Ei anneta ihmisten odottaa, puolueen sivistyslinjausta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi totesi torstaina aamupäivällä järjestetyssä linjauksen julkistustilaisuudessa Porin SuomiAreenan yhteydessä.
– Suurin virheemme olisi nyt se, että tyytyisimme näkemään oikeuden koulutukseen ja sivistykseen vain harvojen oikeutena. Keskusta on koulutuksen elitismiä vastaan, Kemppi perustelee myös puolueen tiedotteessa.
Uusi sivistysohjelma linjaa, että vuoteen 2030 mennessä on saatava 50 000 uutta aloituspaikkaa opiskelijoille, sillä uudet aloituspaikat purkavat hakijasumaa ja antavat yhä useammalle mahdollisuuden oppia.
– Kaksi kolmasosaa jää ilman korkeakoulupaikkaa. Tämä kertoo siitä, että ihmisiä odotutetaan. He haluaisivat tehdä ja päästä eteenpäin. Samoin työpaikat huutaavat valmistuvia osaajia, Kemppi kommentoi.
Osaajapulan syyt ovat keskustan mielestä laajat, ja sivistyspolitiikkaa onkin muutettava laajalla asteikolla varahaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.
– Peruskoulussa suurin toimi on kohdistettava oppimisen tukemiseen, ja siihen tarvitaan massiivinen tukipaketti. Keskusta jatkaa pienten lasten koulun puolustamista, joka tukee joustavaa aloitusta koulupolulle varhaiskasvatuksesta alkaen, Kemppi kertoi julkistustilaisuudessa.
– Keskusta tukee sitä, että kaikkien lasten tulee osallistua varhaiskasvatukseen, mutta sitäkin tulee olla monenlaista. Kaikki varhaiskasvatus on yhtä arvokasta.
Kemppi totesi myös, että ammatillinen koulutus pitää saada paremmin elinikäisen oppimisen piiriin, ja erityistoimia tulee kohdistaa miehiin, jotka eivät hakeudu koulutustukien piiriin.
Ammatillisessa koulutuksessa tarpeen on lähiopetuksen lisääminen, saavutettavuus ja se, että jokainen linja takaa ammattitaidon saamisen. Tätä korostettiin myös monessa kommenttipuheenvuorossa.
Korkeakoulutus tarvitsee Kempin mukaan myös omanlaistaan maakuntamallia.
– Koulutuspolitiikka on liian usein vain Helsingistä saneltua. Koulutuksen järjestäjät ja maakuntien toimijat voisivat kuitenkin keskenään sopia alueilla, ja kehittää koulutusta sekä koulutustarpeiden ennakointia.
Keskustan sivistyslinjaus löytyy tästä linkistä. Puoluekokouksessaan kesäkuussa Lappeenrannassa keskusta julkaisi jo lähikoululinjauksensa, joka on osa tuoretta sivistyspakka-linjausta.