Eläketurvakeskuksen Kautto arvioi: 1 400 euron eläkkeen korottaminen satasella maksaisi lähes miljardin vuodessa ja toisi työeläketurvaan poliittisiin päätöksiin perustuvan lisäosan
Eläketurvakeskus arvioi, että alle 1 400 euron työeläkkeiden korottaminen sadalla eurolla maksaisi noin 900 miljoonaa euroa vuodessa, jos se toteutettaisiin. Eläketurvakeskuksen mukaan kohdejoukossa olisi lähes 700 000 eläkkeensaajaa.
– Työeläkerahastosta tätä ei voi nykysäännöillä maksaa. Eikä käy laatuun, että muut työeläkkeen saajat saisivat pienemmän työeläkkeen toisten korotusten rahoittamiseksi. Vaadittaisiin noin prosentin korotus työeläkevakuutusmaksuun, kirjoittaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto blogissaan.
Lisäksi ansiosidonnaiseen työeläketurvaan tuotaisiin uusi elementti eli poliittisiin päätöksiin perustuva lisäosa.
– Jälkikäteen tuleva 100 euron nettokorotus olisi tietysti mieluinen yllätys sen saaville. Se kuitenkin kyseenalaistaisi työeläkkeiden määräytymisen sääntöjä.
Pienten työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen nousivat taas puheenaiheeksi, kun 23 demarikansanedustajaa jätti 14. lokakuuta niiden selvittämisestä kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Allekirjoittajien joukossa olivat myös muun muassa SDP:n varapuheenjohtajat Niina Malm ja Matias Mäkynen.
Eduskuntaryhmän enemmistön allekirjoittama kysymys on ihmetyttänyt, sillä niin sanottu vappusatanen on aiemmin koronan takia haudattu ja aloitteen eläkeindeksin muuttamisesta SDP:n puoluekokous torppasi jo vuonna 2017, eikä puolue edelleenkään sitä kannata.
Mikäli työeläkkeet seuraisivat nykyisen niin sanotun taitetun indeksin sijaan kirjallisessa kysymyksessä selvitettäväksi ehdotettua puoliväli-indeksiä, eläkkeiden taso seuraisi nykyistä enemmän palkkakehitystä.
Tämä todennäköisesti johtaisi eläkkeiden nykyistä nopeampaan nousuun.
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan 10 vuoden ajan käytössä oleva parempi indeksi kasvattaisi työeläkemenoa noin 1,4 prosenttiyksikköä suhteessa palkkoihin ja työtuloihin. Tämä tarkoittaisi Kauton mukaan noin 1,4 miljardin euron vuotuista lisämenoa.
Varapuheenjohtajat Malm ja Mäkynen ovat kertoneet Ilta-Sanomille, että eivät kannata indeksimuutoksia puolueen linjauksen mukaisesti. Tärkeintä molemmille on, että kirjallinen kysymys herättäisi keskustelua siitä, miten pienten eläkkeiden ostovoimaa parannetaan.
– Se voi parantua muutenkin kuin eläkkeitä korottamalla, esimerkiksi eläkeläisten verotuksen, lääkekorvausten tai asumistuen kautta, Mäkynen sanoi IS:lle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kolmikantaisen selvityksen aloittaminen siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.
Osana tätä luvataan selvittää keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.