EKP:n korkopäätöstä odotetaan jännityksellä – tuleeko torstaina kymmenes korotus?

Euroopan keskuspankin (EKP) torstain korkopäätöstä odotetaan tällä kertaa poikkeuksellisella jännityksellä. Euroalueen korkeana pysynyt inflaatio perustelisi ohjauskorkojen uutta nostoa, mutta toisaalta euroalueen heikentyvät talousnäkymät puolustaisivat taukoa koronnostoihin.

EKP on viime vuoden heinäkuun jälkeen nostanut ohjauskorkojaan yhteensä 4,25 prosenttiyksiköllä. Torstain korotus olisi kymmenes peräkkäinen.

Odotukset EKP:n ratkaisusta ovat jakautuneet. Esimerkiksi Nordea ennakoi, että keskuspankki antaa korkojen olla torstain kokouksessa, mutta saattaa vielä nostaa niitä myöhemmin. Danske Bank taas arvioi, että EKP:ltä on tulossa 0,25 prosenttiyksikön korotus. Korotusta odottaa myös Handelsbanken.

Korotuksen jälkeen EKP:n yön yli -talletusten korko olisi tasan 4 prosenttia. Vielä viime vuoden kesäkuussa se oli negatiivinen, -0,5 prosenttia.

Euroalueen talouskasvua painaa nyt etenkin Saksa, jolla on vaikeuksia nousta taantumasta. EU-komissio julkaisi maanantaina talousennusteen, jossa se laski arviotaan tämän vuoden talouskasvusta euroalueella 0,8 prosenttiin. Toukokuun ennusteeseen verrattuna ennuste on 0,3 prosenttiyksikköä heikompi. Saksalle komissio ennakoi nyt 0,4 prosentin supistumista tänä vuonna.

Euroalueen talouskasvun näkymiä heikentää myös öljyn hinnan nousu. Raakaöljyn tynnyrihinta kipusi äskettäin yli 90 dollarin ensimmäistä kertaa tänä vuonna, kun Saudi-Arabia ja Venäjä ilmoittivat jatkavansa tuotannon rajoituksia.

Inflaatio ei ole kaikista korkoruuvin kiristyksistä huolimatta edelleenkään painunut EKP:n tavoitetasolle eli noin kahteen prosenttiin. Nopeasti heilahtelevista ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio laski euroalueella elokuussa 6,2 prosenttiin, mutta taso on yhä selvästi liian korkea.

Suomessa korkojen nousu on kurittanut monia kotitalouksia ankarasti, koska Suomessa useimmilla asuntovelallisilla on vaihtuva korko asuntolainoissaan. Nopea korkojen nousu on tuottanut kovia korotuksia lainamenoihin samalla, kun elinkustannukset ovat muutenkin olleet nousussa.

Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on toivonut EKP:n lopettavan koronnostot tähän, koska Suomen talous ei enää tarvitsisi lisäjarrutusta. Hän kuitenkin arvioi äskettäin viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter), että suurien euromaiden sitkeät inflaatiopaineet voivat pitää EKP:n rahapolitiikan Suomen suhdannetilanteen kannalta ylikireänä.

Samankaltaista tasapainottelua kuin EKP:n neuvostossa harjoitetaan myös muissa keskuspankeissa. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed piti korotuksissaan tauon kesäkuussa, mutta nosti ohjauskorkojaan uudelleen heinäkuussa. Fed kertoo korkolinjauksestaan ensi viikon keskiviikkona. Ruotsin keskuspankin ennakoidaan suurella todennäköisyydellä nostavan ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä parin viikon päästä.

EKP:n neuvostossa on sekä korotuksen että tauon kannattajia, eikä vielä ole varmaa kumpi puoli nousee niskan päälle. Jos EKP päätyy nostamaan korkojaan vielä kerran, ennakoidaan kyseessä olevan nyt meneillään olevan syklin viimeinen korotus.

Bloombergin haastattelemat analyytikot ennakoivat, että korkoja alettaisiin sen jälkeen laskea jo maaliskuussa.