EK nostaisi työllisyysastetta esimerkiksi työttömyysturvan kestoa lyhentämällä
Ensi vaalikaudella työllisyysasteen tavoitteeksi tulee asettaa yli 75 prosenttia, linjaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Tavoitetta kohti EK pyrkisi esimerkiksi työttömyysturvan kestoa lyhentämällä ja työttömyyspäivärahaa porrastamalla.
Työttömyysturvan kestoa EK lyhentäisi 50 päivällä. Työttömyysturvan kestoon on puuttunut myös nykyinen hallitus. Se leikkasi ansiosidonnaisen turvan enimmäiskestosta sata päivää viime vuoden alussa.
Nykyisen työttömyysturvan kesto on pääsääntöisesti 400 päivää. Jos työhistoriaa on enintään kolme vuotta, enimmäiskesto on 300 päivää. EK:n leikkuri osuisi molempiin.
Työttömyyspäiväraha puolestaan olisi EK:n mallissa aluksi hieman nykyistä korkeampi, mutta alenisi kolmen ja kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen 10 prosentilla.
Lyhyempi ansiosidonnainen tietäisi EK:n mukaan nopeampaa työllistymistä.
– Työllistymistodennäköisyys on ansiosidonnaisen työttömyysturvan alkuvaiheessa korkea ja sitten taas uudelleen juuri tukikauden päättyessä. Se kertoo, että sosiaaliturvalla, kuten myös ansiosidonnaisella työttömyysturvalla, on vaikutus työllistymiseen, EK:n johtaja Ilkka Oksala perustelee.
Työnantajaliiton ehdotus korvaisi nykyisen aktiivimalli ykkösen ja valmistelussa olevan aktiivimalli kakkosen, Oksala sanoo. Aktiivimalli ykkösessä työttömän toimeliaisuutta tarkastellaan 65 päivän jaksoissa ja jos vaadittavia toimia ei ole riittävästi, työttömyysetuutta leikataan. Valmistelussa oleva aktiivimalli kakkosessa puolestaan seurattaisiin työttömän omatoimista työnhakua.
– Meidän mallimme on huomattavan paljon yksiselitteisempi niin hallinnon kuin työttömän työnhakijan ymmärtää, Oksala vertaa.
EK vaikeuttaisi myös ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsyä nostamalla työssäoloehdon 12 kuukauteen. Nykyisellään ehto on 26 kalenteriviikkoa eli noin kuusi kuukautta.
Sosiaaliturvauudistusta povataan yleisesti yhdeksi seuraavan hallituksen päähankkeeksi. EK:n mielestä työllisyysasteen noston tulee olla uudistuksen keskiössä.
– Sen pitää olla työllistymiseen kannustava sosiaaliturvauudistus, Oksala linjasi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
EK:n mukaan Pohjoismaissa yleinen yli 75 prosentin työllisyysaste on olennaisen tärkeä, mikäli Suomi haluaa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.
Tavoite on mahdollista saavuttaa, jos työnteko on aina kannattavampaa kuin työttömyys, työnantajaliitto linjaa. Työttömyysturvan heikennysten ohella EK yhdistäisi yleisen asumistuen ja toimeentulotuen kotitalouskohtaiseksi tueksi, jossa työtuloista otetaan huomioon 80 prosenttia asumistukea laskettaessa. Nykyisellään työtuloista huomioidaan 100 prosenttia.
Lisäksi liitto uudistaisi vanhempainvapaita tasaamalla vanhempainpäivärahajaksot molempien vanhempien kesken sekä lyhentäisi kotihoidontuen enimmäiskestoa.
Myös varhaiskasvatuksen laatuun ja parempaan saatavuuteen tulisi satsata. Maksuton esiopetus tulisi ulottaa 5-vuotiaisiin ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen purkaa, liitto linjaa. Näin ehkäistäisiin lasten ja nuorten syrjäytymisvaaraa.
Ehdotetuilla työhön kannustavilla toimilla työmarkkinoille tulisi jopa kymmeniätuhansia uusia työntekijöitä, EK arvioi.
SAK:sta kommentoitiin vielä varovasti EK:n avauksia, koska se ei ollut perehtynyt niihin tarkemmin. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan pitää löytää keinoja, joilla työllisyysaste nousee.
– Jokainen työllinen on parempi kuin työtön, mutta siinä, miten siihen tulokseen päästään, työntekijä- ja työnantajapuolen näkemykset varmaan vähän eroavat toisistaan, Eloranta sanoi.
Työttömyysturvan leikkaamiset eivät ole SAK:n agendalla.
– Yleisenä näkökohtana se, että työttömyysturvan leikkaukset eivät ole se tapa, jolla korkeampaa työllisyyttä tavoitellaan, Eloranta sanoi.
Juttua päivitetty kauttaaltaan klo. 15.13