Eduskunta pohti ratkaisuja katujengiongelmaan – sisäministeri varoitti maahanmuuttajien yleisestä leimaamisesta

Katujengivälikysymys

Eduskunta pitää katujengiongelmaa todellisena ja vakavana, mutta löytää myös keinoja puuttua asiaan.

Keskustelussa perussuomalaisten aiheesta laatimasta välikysymyksestä muistutettiin myös, ettei Suomen tilannetta pidä liioitella vertaamalla sitä Ruotsiin eikä kaikkia maahanmuuttajia saa leimata katujengirikollisuuden pohjalta.

Välikysymykseen hallituksen puolesta vastannut sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) myönsi, että maahanmuuttajien osuus katujengeissä on suuri.

– Ja se kertoo siitä, että kotouttamiseen täytyy panostaa entistä enemmän – se kielenopiskelu on äärimmäisen tärkeää. Mutta me emme saa lähettää tästä salista sellaista viestiä, että kaikki maahanmuuttajat olisivat rikollisia tai kaikki nuoret olisivat rikollisia, kun puhutaan hyvin pienestä joukosta.

Maahanmuuttajien leimaamiseen puuttui myös istuntoa johtanut puhemies Matti Vanhanen (kesk.), joka huomautti asiasta perussuomalaisten Sanna Antikaisen pitämän puheenvuoron jälkeen.

– Pyydän huomioimaan sen, että ei pidä leimata kaikkia maahanmuuttajia sellaisiksi, että he eivät halua kotoutua.

Vanhasen kommentti hämmästytti perussuomalaisia. Antikainen sanoi puheenvuorossaan asiasta, että ”kotouttaminen ei auta, jos henkilö ei itse halua kotoutua, ja kaikki on lopulta kiinni henkilöstä itsestään.”

Keskustan Anu Vehviläinen totesi, että tilastot ja arki kyllä kertovat, että jengi- ja katuväkivallassa ja nuorisojengeissä, maahanmuuttajat ovat enemmistönä.

– Se on fakta, ja se kertoo siitä, että me emme ole tässä kotouttamisessa riittävällä tavalla onnistuneet. Tämä on minusta perusasia, josta meidän kannattaa olla samaa mieltä.

Vehviläinen painotti myös, että vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen pitää kiinnittää enemmän huomiota ja kiitteli niin sanottua Islannin mallia, joka on ollut eduskunnassa esillä aiemminkin.

Mallista puhui muun muassa kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, joka muistutti, että Islannissa saavutettiin vuosia sitten hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin.

– Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekivät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla, Räsänen selvitti.

Keskustan Mikko Kinnunen toivoi poliisin ja koulun yhteistyön syventymistä ja nimikkopoliisien nimeämistä kouluihin ennaltaehkäisevään varhaiseen työhön kertomaan, mikä on rikollista ja mitä siitä seuraa.

– Meidän tulee yhdessä toimia sen eteen, että yksikään nuori ei näe jengiin liittymistä parempana tavoitteena kuin tavallista lainkuuliaisen kansalaisen elämää.

Kinnunen piti huolestuttavana, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien nuorista merkittävä osa jää ilman toisen asteen koulutusta.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen on tässä mielessä tärkeä uudistus. Nyt tulee onnistua siinä, että koulu käydään loppuun.

Kinnusen mukaan Ruotsin tilanteesta puhuttaessa ei pidä myöskään kadottaa asioiden mittakaavaa.

– Ruotsiin on muuttanut 2000-luvulla yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomeen on samassa ajassa muuttanut kymmenen kertaa vähemmän. Siksi on kyseenalaista sanoa yksi yhteen, että olemme Ruotsin tiellä. Emme ole.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) muistutti joskus sanotun, että 20‑vuotias nuori mies, joka on vailla työtä, on suurin turvallisuusriski yhteiskunnalle.

– Ja kyllä se, että nuorilla, varsinkin täysi-ikäisillä nuorilla, on mahdollisuus päästä töihin ja tulla osalliseksi tähän yhteiskuntaan työn kautta, on aivan keskeinen osa tämän ratkaisua.

Tämä koskettaa Honkosen mukaan sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia nuoria, ennen kaikkea nuoria miehiä.

– Meidän pitää huolehtia siitä, että myös meidän koulutusjärjestelmässä poikien heikommat oppimistulokset entistä paremmin huomioidaan ja saadaan kaikille työtä toimettomuuden lisäksi. Aina on oltava kannattavampaa ottaa vastaan työtä toimettomuuden sijaan.

Keskustan Jouni Ovaska sanoi olevansa kotikaupungissaan Tampereella huolissaan niistä 10-15-vuotiaista  lapsista, jotka pyörivät katuporukoissa.

– Kaikki eivät ole maahanmuuttotaustaisia – ihan Tampereella syntyneitä, tamperelaisia nuoria ja lapsia, jotka eksyvät näille urille niin, että seuraavat sivussa, eivät ole niitä ydintekijöitä mutta vähitellen ovat mukana siinä porukassa.

Ovaskan mukaan erityisesti koronan aikaan tämä on lisääntynyt.

– Eli tarvitaan myös toimia koulussa, kodin ja perheen yhteistyötä, pienryhmiä, erityisopetusta, ohjausta ja aikuisia.

Keskustan Hanna Kosonen näki, että välikysymyskeskustelussa on helppo päätyä ratkomaan monitahoista ongelmaa hyvin yksinkertaisin keinoin, kun mitään yksinkertaisia keinoja ei ole olemassa.

– Tarvitaan todella iso paletti toimia, jotka koskettavat kaikkia suomalaisia nuoria.

Kososen mukaan kysymys ei ole siis pelkästään rangaistusten koventamisesta, pelotteista, vaikka sitäkin tarvitaan, vaan toimivat ja pitkäjänteiset ratkaisut liittyvät perheisiin, koteihin, asuinalueisiin, päiväkoteihin, työpaikkoihin ja kouluihin, ja vaativat monen sektorin yhteistyötä.

Keskustan Joonas Könttä muistutti poliisin resursseja valitelleelle oppositiolle, että resursseja on lisätty ennätyspaljon.

– Ettekö te kuuntele vai ettekö te ymmärrä? Niiden leikkausten jälkeen, joita edellinen hallitus aloitti ja vasta puolivälissä lähti korjaamaan, tähän maahan on lisätty poliiseja ja samoiten poliisiresursseja.

Köntän mukaan tällä linjalla tulee jatkaa: 2030-luvulle mentäessä poliisien määrä tulee nostaa kahdeksaan ja puoleen tuhanteen.

– Nyt olemme oikealla uralla, ja toimenpiteitä on tehty.

Köntän mukaan ongelmien hyssyttely ja niistä vaikeneminen ei sekään toimi.

– Kyllä, meillä on tässä maassa jengiväkivaltaa, katujengejä, ja iso osa siitä on myös maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisen ansiota tai syytä. Tähän pitää puuttua, mutta totta ihmeessä samaan aikaan, kyllä, Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa, ja tälle keskusta sanoo tervetuloa, Könttä paalutti.

Täsmennys 6.-7.kpl 20.12 klo 15.49: Täydennetty Vanhasen ja Antikaisen sitaateilla.