Eduskunta ei puuttune nollatuntisopimuksiin

Kansalaisaloitteelle löytyy ymmärrystä, työllisyysvaikutukset arveluttavat
Kansalaisaloitteet

Eduskunnasta ei löytyne riittävää halua kieltää niin sanotut nollatuntisopimukset työmarkkinoilla.

Asiaa koskenut kansalaisaloite luovutettiin puhemies Maria Lohelalle (ps.) viime perjantaina.

Ammattiliittoperäisen kansalaiskampanjan aloitteessa ehdotetaan, että työajan vähimmäistuntimääräksi asetetaan 18 tuntia viikossa, ellei työntekijän suostumuksella sovita vähemmästä.

Suurin eduskuntaryhmä keskusta ei ole lämpenemässä nollatuntisopimusten kieltämiselle työmarkkinoilla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoo, ettei ole ehtinyt paneutua aloitteeseen vielä tarkemmin.

Vanhasen mukaan 18 viikkotunnin raja on kuitenkin liian kaavamainen, eikä se ole hyväksyttävissä.

Vanhasen mukaan mallilla olisi kielteisiä vaikutuksia varsinkin nuorten työllisyyteen.

– Ei kannata tehdä lainsäädäntöä, joka heikentäisi työllisyyttä.

Keskustassa annetaan edustajille vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaan joissakin kansalaisaloitteissa.

Vanhasen mukaan nollasopimusaloite ei kuitenkaan missään tapauksessa kuulu niihin.

Elinkeinoelämän keskusliitto vastustaa aloitetta tiukasti. EK:n näkemys on, että keikkatyöt eivät korvaantuisi kokoaikaisilla ja vakituisilla työsuhteilla.

– Työnantajat ja työntekijät käyttävät näitä työsuhdemuotoja sen vuoksi, että niille on tarvetta. Seurauksena keikkatöiden kieltämisestä olisi, että työ jäisi tekemättä tai muut työntekijät tekisivät työn ylityönä tai pienyrittäjä tekisi työn itse, EK:n asiantuntija Mika Kärkkäinen korostaa.

Eduskunnassa aloite lähtee lähetekeskustelun jälkeen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsiteltäväksi.

Valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) ei usko, että kategoriselle nollasopimusten kieltämiselle löytyy eduskunnasta enemmistöä.

Filatov toivoo kuitenkin, että aloitteen käsittely kannustaísi työpaikoilla parempaan työn organisointiin, jotta nollasopimusten huonoimmista puolista päästäisiin eroon.

– Toivon, että ainakin se saataisiin aikaiseksi.

Filatovin mukaan työnantajien tarpeet ruuhkahuippuina ovat ymmärrettäviä, mutta pelkkä työvoiman pitäminen reservissä varmuuden vuoksi on toinen juttu.

Työntekijällä pitää olla Filatovin mielestä myös aito mahdollisuus kieltäytyä, jotta koko elämä ei mene sekaisin.

Filatovin mukaan aloitteen käsittelyn aikatauluun vaikuttaa se, tuleeko hallituksen niin sanottu pakkolakkipaketti eduskuntaan.

– Sehän on tässä aikatauluhierarkiassa ensisijainen käsiteltävä. Ne ovat niin vaikeita asioita, että ne vievät aikaa.

Kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoo tavanneensa aloitteen laatineen Vakiduuni -liikkeen väkeä.

Vartiainen ei aio oikopäätä ostaa ajatusta nollatuntisopimusten kiellosta.

– Heillä on kyllä ihan hyviä pointteja joidenkin työntekijöiden kohtuuttomasta asemasta. Eli aion ottaa sen vakavasti kyllä.

Vartiaisen mukaan on ilmeistä, että nuoret työntekijät ja ehkä maahanmuuttajat ovat usein kohtuuttomassa asemassa.

– Jotkin nollasopimukset edustavat kyllä aika kovaa työnantajapolitiikkaa.

Vartiaisen mielestä työnantajan kova linja on kuitenkin samalla osoitus myös siitä, että normaalien työsuhteiden luominen on yrityksille liian riskaabelia.

– Sopimusvapauden rajoittaminen on yleensä huono tie. Parempi tie olisi laskea normaalien uusien työsuhteiden luomisen kynnystä, ja siihen hallitusohjelmassa on hyviä aineksia

Perussuomalaisten Juho Eerola sanoo, ettei ole vielä muodostanut omaa kantaansa nollasopimusaloitteeseen.

– Olen varovaisen myönteinen, mutta en pysty lopullista kantaa vielä sanomaan.

Perussuomalaisissa on ollut kuitenkin ymmärrystä nollasopimusaloitteen tavoitteille.

Viime talvena esimerkiksi nykyinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) laittoi nimensä SDP:n Jukka Kärnän samansisältöiseen lakialoitteeseen 18 viikkotunnin vähimmäistyöajasta.