Eduskunnassa ehdotettiin jopa Ylen kaupallistamista
Yle kaupalliseksi, draama ja viihde pois Yleltä, Yle-veron tilalle katseluun perustuva maksu.
Nämäkin ehdotukset kuultiin, kun eduskunta torstaina keskusteli Yleisradiosta annetun lain muuttamisesta.
Moni kansanedustaja hämmentyi keskustelun saamista käänteistä, sillä hallituksen esitys lain muuttamisesta pohjautui Arto Satosen parlamentaarisen työryhmän linjaukseen. Näin ollen sillä pitäisi olla takanaan kaikkien eduskuntapuolueiden tuki.
Vihreiden Jyrki Kasvi huomautti, että tilanne on muuttunut siitä, kun työryhmä asiasta päätti, ja sen myötä moni tulkitsee työryhmän työn tuloksia eri tavalla kuin silloin.
– Jos me olemme jotain historiasta oppineet, niin sen, että poliitikkojen ei pidä sekaantua tiedotusvälineiden, etenkään Yleisradion journalistiseen toimintaan, Kasvi sanoi.
SDP:n Jukka Gustafsson kimmastui, kun Antero Laukkanen (kd.) ehdotti Ylen kaupallistamista.
– Mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kun koko ajan tämä kaupallinen media jyllää ja pauhaa aivan pinnallisuuksien mukaan. Pitää olla edes yksi taho, Yleisradio, joka jakaa objektiivista tietoa.
Laukkanen vastasi olevansa sitä mieltä, että Ylen toiminnalle olisi hyvä, että sen toimintaperiaatteet tulisivat samanlaisiksi kuin kaupallisten tv:eiden.
Siinä missä muut puolueet painottivat sitä, ettei hallintoneuvosto puutu Ylen sisältöihin, perussuomalaisissa halua puuttumiseen löytyi.
Mika Niikko (ps.) toivoi esimerkiksi, että Yle uutisoisi enemmän hallituksen myönteisistä päätöksistä. Hänen mielestään myöskään draama ja viihde eivät kuulu Ylen tehtäviin.
– Niin kauan kuin Yle toimii julkisin varoin, eduskunnan on myös osaltaan vastattava siitä, mitä sieltä tulee ulos. Hallintoneuvoston vallan lisääminen tässä asiassa on hyvä keino lisätä valvontaa, Niikko sanoi.
Vasemmistoliiton Li Andersson sanoi, että hänellä olisi rauhallisempi olo, mikäli parlamentaarisen työn kautta olisi syntynyt vahvempi yhteinen parlamentaarinen näkemys Yleisradion riippumattomuuden tärkeydestä.
Kuva vaihdettu kello 22.28.