Eduskunnalta peukkua itärajan aidalle – maanomistajien korvaukset lakiin
Itärajalle rakennettava aita sai myönteistä palautetta eduskunnalta, kun se otti vastaan esityksen maanomistajille aiheutuvien haittojen korvaamisesta.
Uuden lain myötä korvauskysymykset ratkaisisi Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin johtama lunastustoimikunta.
Nykyisin korvauksista päättää Rajavartiolaitos, joka tekisi kuitenkin myös jatkossa rakennus- ja raivaustöitä koskevat päätökset.
– Tarkoituksena tässä ei siis ole mikään muu kuin varmistaa, että korvauskysymykset saadaan ratkaistua parhaalla mahdollisella ammattitaidolla siten, että päästään mahdollisimman oikeudenmukaiseen lopputulokseen, sisäministeri Mari Rantanen (ps.) selvitti.
Keskustan Hannu Hoskonen toivoi, että Brysselissä asioidessa pidetään Suomen puolta rajakysymyksissä puhumalla vaikkapa komission puheenjohtajalta Ursula von der Leyeniltä vaikkapa sadan miljoonan potti rahaa.
– Koska täällähän on se välineellistetyn maahantulon riski kaikkein suurin. Venäläinen on omassa toiminnassaan osoittanut sellaista määrätietoisuutta, sitä voisi sanoa vaikka häikäilemättömyydeksi, että lähdetään käyttämään sellaisia välineitä, jotka ovat vahingoksi Euroopan unionin yhtenäisyydelle.
Hoskonen sanoi olevansa varma, ettei Brysselissä tiedetä Suomen ja Venäjän rajan olevan vain vajaa 20 metriä leveä aukko metsän keskellä.
– Nehän arvelevat, että se on panssaroitu ja siellä on kaikki mahdolliset esteet.
Rantanen vakuutti, että vaikuttamistyötä on tehty ja viesti Venäjän toiminnan luonteesta mennyt perille.
– Näen itse asiassa niin, että Euroopan unioni ja unionin jäsenmaat ymmärtävät, mistä tässä on kysymys. Tämä ei ole normaali turvapaikkatilanne, eikä tämä ole ikään kuin spontaania, vaan se on avustettua toimintaa, jossa käytännössä katsoen pyritään painostamaan jäsenvaltiota.
Rantanen muistutti komission jakaneen myös Suomelle 50 miljoonaa euroa nimenomaan rajaturvallisuuteen.
– Ja sitä voidaan pitää varsin merkittävänä.
Aiemmin osalla itärajaa oli vain keveitä aitoja kotieläinten ja porojen rajanylitysten ehkäisemiseksi.
Rajavartiolain mukaan maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat rajavyöhykkeellä velvollisia sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.
Esteinä voidaan aitojen lisäksi käyttää esimerkiksi betoniporsaita, puomeja, tynnyreitä, suurhiekkasäkkejä, kompastusesteitä, hidastetöyssyjä, kaivantoja, hiekka- ja lumivalleja, kivimurrosteita tai kulkuneuvojen pysäytysverkkoja.
Itärajan esteaidan rakentaminen alkoi vuonna 2023. Imatran Pelkolaan rakennettiin aluksi noin kolmen kilometrin pituinen pilottiaita, ja vuosien 2024–2026 aikana esteaitaa rakennetaan noin 70 kilometriä rajanylityspaikoille ja niiden lähialueille.
Esteaitaa on tarkoitus rakentaa kokonaisuudessaan noin 200 kilometriä. Pääosa siitä tulee sijoittumaan Suomen kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta.
Alueella, johon esteaita rakennetaan, sijaitsee sekä yksityisten että valtiollisten toimijoiden omistamia kiinteistöjä. Alueella on noin 700 kiinteistöä ja noin 950 maa- tai vesialueen omistajaa ja haltijaa.
Suunnitellun esteaidan rakentaminen kestää kolmesta neljään vuotta, joten esteaidan on tarkoitus valmistua vuonna 2026.
Esteaidan elinkaari on noin 50 vuotta. Siihen kuuluva tekninen valvontajärjestelmä joudutaan kuitenkin uusimaan noin kymmenen vuoden välein.