Dieselit jäätyivät, mutta Susi-Pulliainen etsi näädänhiihtäjää – vuoden 1987 unohtumaton pakkasjakso hyydytti Suomen
Vaikka tänäkin talvena on pohjoisessa päästy lähes -40 asteen pakkaslukemiin, eteläisessä Suomessa eletään kuin ikuista maaliskuuta.
Mutta on joskus paleltu etelässäkin. Toistaiseksi viimeiset hirmupakkaset koettiin eteläisessä Suomessa tammikuussa 1987. Aikaa on välissä ehtinyt kulua jo 38 vuotta.
Monen edelleen muistelemat pakkaset toi Suomeen Pohjois-Venäjän taigalta saapunut erittäin kylmä ilmamassa. Kylmä jakso alkoi jo vuoden 1986 puolella, eikä se hellittänyt otettaan viikkoihin.
Jäätävän kylmää oli viikon ajan ja pakkaslukema pysytteli pääkaupunkiseudulla -30 asteen alapuolella viiden päivän ajan. Helsinki-Vantaan pakkasennätys, lähes -36 astetta, mitattiin 10. tammikuuta.
Myös Helsingin Kaisaniemessä talvisodan aikainen pakkasennätys, -32,9 astetta rikkoontui. Illalla 9. tammikuuta elohopea laski –34 pakkasasteeseen. Tuulisessa Etelä-Suomessa kovan pakkasen rajana pidetään jo -15 astetta.
Lisääntynyt sähkönkulutus pakotti sähkölaitokset ottamaan käyttöön kaasuturbiinilaitoksia Helsingissä, Lahdessa, Turussa ja Tampereella.
Sähköliikkeistä vietiin kaikenlaiset lisälämmittimet, puhaltimet ja patterit käsistä sitä mukaa, kun niitä myyntiin saatiin. Väkisin käyntiin vedetyt autot kasvattivat autokorjaamojen jonot viikkojen mittaisiksi.
Suomen teiden varsilla huonosti pakkasiin varautuneet itäeurooppalaiset rekkakuskit olivat hätää kärsimässä, kun kesänaftalla tankatut autot hyytyivät.
– Temperatura Balaton mmm…Finlandia horiiple, unkarilainen rekkakuski Imre Bencze luonnehti Helsingin Sanomille.
Kaukojunat myöhästelivät tuntitolkulla ja lentokenttien maakaluston jähmettyminen peruutti ja viivästytti lentoja. Saimaalla jäihin juuttui yhdeksän neuvostoliittolaista ja länsisaksalaista rahtilaivaa.
Koulukyydityksetkin olivat ongelmissa pitkin Suomea bussien dieselmoottoreiden hyytyessä. Arktinen diesel loppui etelässä, ja tilannetta pyrittiin raskaassa liikenteessä helpottamaan sekoittamalla dieselin sekaan niin sanottua furfuroimatonta eli tunnisteaineetonta petrolia pakkaskestävyyden parantamiseksi.
Toinen valtiovarainministeri Pekka Vennamo (smp.) antoi kuitenkin ongelmien jatkuessa luvan lisätä tankkiin myös lievästi verotettua valopetrolia. Vennamo perusteli tätä sillä, että valtionyhtiö Neste ei ollut pystynyt toimittamaan kuluttajille talvikelpoista polttoainetta.
Normaalioloissa valopetrolin käytöstä olisi koitunut kiinni jäädessä ankarat veroseuraamukset, mutta Vennamo lupasi, että pakkaskaudella asia katsotaan läpi sormien.
Ministeri joutui kuitenkin lupauksestaan itse vaikeuksiin, koska asia olisi vaatinut lainmuutoksen. Vennamo joutuikin peruuttelemaan sanomisistaan ja täsmentämään armahtavansa tarvittaessa ministerin harkintavallalla mahdollisimman monet veromätkyjä maksamaan joutuneet.
Kaakkois-Suomessa lämmitysöljyautoa tammikuun -87 pakkasilla ajanut lohjalainen Mikael Jääskeläinen muistelee Suomenmaalle, että pakkasjakso ei todellakaan ollut mikään viikon pyrähdys, vaan -35-47 asteen pakkasta riitti.
– Kylmimmän lukeman -50,1 sain nähdä Mäntyharjulla Huuhilon kylässä erään maanviljelijän digimittarista. Isäntä kertoi paikan olevan halkaisijaltaan noin 2-kilometrisen notkelman, jonka pohjalla on suo, Jääskeläinen kertoo.
Ajanjakson poikkeuksellisuuden moni huomasi konkreettisesti, kun pakkanen hellitti otettaan ”vain” -25-30 asteen lukemiin.
– Sepä ei sitten ollutkaan enää mitään, Jääskeläinen muistelee.
Pakkasjaksolla ärtymystä herättivät myös muun muassa “katkosopimukset”, joissa sähköasiakkaat olivat itse suostuneet lämmityssähkön lyhytaikaisiin sähkökatkoihin saadakseen sähköä vuodessa muutamia satoja markkoja halvemmalla.
Helsingin Vanhassa kauppahallissa sisälämpötila laski –26 asteeseen. Makkarat, lihat, vihannekset ja muut herkut jäätyivät.
-Emmentaalit jäätyvät armotta, samoin öljyt. Mitä enemmän rasvaa, sitä parempi pakkaskestävyys, juustoilla nimittäin. Kermajuustot kestävät mainiosti kylmyyttä, juustokauppias Maija Salmela kertoi Helsingin Sanomille.
Pakkasten ollessa kireimmillään Suomessa oli nelipäiväisellä vierailulla Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Ryzhkov.
Läksiäisseremonioissa varuskuntasoittokunta ei kovan pakkasen takia yrittänytkään soittaa kansallislauluja, vaan saattoi neuvostovierasta pelkkien rumpujen ja lautasten säestyksellä. Seremonioiden nopeuttamiseksi neuvostoseurueesta vain Ryzhkov kätteli saattelijansa.
Vaikka eteläisessä Suomessa arki ja juhlakin menivät sekaisin pahemman kerran, pohjoisessa ei välttämättä niinkään hätkähdetty.
Keskellä paukkupakkasia Oulun yliopiston eläintieteen professori Erkki Pulliainen haki lehti-ilmoituksella Värriön tutkimusasemalle Lappiin “näädänhiihtäjää” tutkimusapulaiseksi.
“Susi-Pulliaisena” tunnetun professorin asettama vaatimustaso oli kova. Radiolähettimillä varustetun näädän perässä piti pystyä hiihtämään jopa 50 kilometriä päivässä eläimen käytöksestä havaintoja tehden – ilman minkäänlaista pakkasrajaa, koska näädätkään eivät sellaista tunteneet.
Tehtävään tuli parissa päivässä kymmeniä hakijoita. Pulliaisen mukaan noin kolmannes lopetti kuitenkin puhelun nopeasti, kun kuuli vaatimukset ja työolot.
– Joku taitava näädänhiihtäjä on pitänyt työtä henkisesti rasittavana. Kun huhkii kymmeniä kilometrejä näädän perässä, sitten vielä pitää pidättäytyä; elukkaa ei saakaan tappaa, Pulliainen kuvaili HS:lle.
Vaikka tammikuun 1987 pakkasjakso oli kylmin sataan vuoteen, ja se vaikutti suomalaisten arkeen laajalti, Suomen historian kylmintä lukemaa ei silloin tilastoihin saatu.
Voimassa oleva pakkasennätys mitattiin 28. tammikuuta 1999 Kittilän Pokassa, jossa elohopea laski -51,5 asteeseen. Pakkanen oli tuolloin hyvin kireää eri puolilla Lappia.
2000-luvun kovin pakkaslukema –44,3 astetta mitattiin Enontekiöllä 5. tammikuuta 2024.