Britannialla ja EU:lla monta tapaa järjestää suhteensa – Ihmisten ja palveluiden liikkuvuus avainasemassa

Britannia voi järjestää suhteensa Euroopan unioniin monin eri tavoin, joista yksikään ei ole ongelmaton.

STT kysyi vaihtoehdoista Eurooppaoikeuden professorilta Jukka Snelliltä Turun yliopistosta.

Norjan malli

Jos Britannia jää Euroopan talousalueen (Eta) jäseneksi, valtaosa EU-sääntelystä koskee maata edelleen, vaikka tietyt asiat, kuten kalastus, jäävät sopimuksen ulkopuolelle.

Eta-jäsenyys tarkoittaisi Britannian vaikutusvallan vähenemistä: Eta-maita kuullaan unionin lainsäädäntöprosesseissa, mutta niillä ei ole edustusta päätöksentekoelimissä.

Ihmisten vapaa liikkuvuus olisi yhä turvattu, mikä voisi hiertää brexitin kannattajia.

Tulliliitto

Turkin malli eli tulliliiton jäsenyys takaisi tavaroiden vapaan liikkuvuuden Britannian ja EU:n välillä, muttei ihmisten vapaata liikkuvuutta. Tulliliitto ei myöskään ota huomioon palveluita, jotka ovat Britannian kaupankäyntivaltti.

Järjestely on ongelmallinen myös suhteessa kolmansiin valtioihin, joiden kanssa EU:lla on vapaakauppasopimuksia. Tällainen maa voisi vapaasti tuoda tavaroitaan Brittein markkinoille, mutta Britannialla ei olisi vastaavaa oikeutta viedä tavaroita kolmansiin valtioihin.

Kahdenväliset sopimukset

Sveitsin malli tarkoittaisi kahdenvälisten sopimusten solmimista Britannian ja EU:n välillä. Sveitsin ja EU:n välisiä sopimuksia on yli 100.

Unioni edellyttäisi hyvin todennäköisesti Britannialta ihmisten vapaan liikkuvuuden säilyttämistä. EU on linjannut, että liikkumisen rajoittaminen heikentää kauppasuhteita.

Sopimusverkon ongelma on myös sen joustamattomuus: unionin sääntelyn vaikutus kahdenvälisiin sopimuksiin on ratkaistava aina erikseen.

Kanadan malli

Britannia voisi solmia EU:n kanssa kattavan kauppa- ja taloussopimuksen, jonka sisältö räätälöitäisiin osapuolten tarpeiden mukaan.

Kanadan ja EU:n välinen sopimus ei takaa kattavaa ihmisten vapaata liikkuvuutta, mikä voisi miellyttää brexitin kannattajia. Sopimuksen ulkopuolelle ovat toisaalta jääneet myös rahoituspalvelut, mikä ei olisi Britannian tapauksessa toivottavaa.

Neuvottelut Kanadan kanssa ovat olleet käynnissä vuodesta 2009 eikä sopimusta ole vieläkään saatu voimaan. Se pitäisi erikseen hyväksyä kaikissa 27 EU:n jäsenvaltiossa.

WTO:n säännöt

Jos muu ei onnistu, Britannia ja EU voisivat jatkaa yhteistyötään Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen pohjalta ilman erillistä sopimusta.

WTO:n periaatteet tukevat ensisijaisesti tavaroiden liikkuvuutta, mikä voisi olla hankalaa vahvasti palveluihin nojaavalle Britannialle.

Vaihtoehdolla olisi kielteisiä vaikutuksia Britannian ja koko unionin talouteen.