"Brändissämme on valuvika" – Keskusta aikoo tuplata viestintänsä resurssit

Keskustan puoluekokous

Keskusta haluaa tuplata puolueen viestinnän resurssit vuoteen 2024 mennessä.

Asiasta teki aloitteen Suomen Keskustanuoret. Keskusta tekee töitä, mutta ei osaa viestiä siitä, viime viikonloppuna Lappeenrannassa pidettyyn puoluekokoukseen tehdyssä aloitteessa todetaan.

– Puolueellamme on pitkä historia aikaansaavana organisaationa, mutta se ei näy kannatuksessamme, keskustanuoret näkee.

– Tällä hetkellä puolueen panostus viestintään on riittämätöntä. Tekijöitä ei ole tarpeeksi, eikä kentällä ole riittävän kattavasti osaamista.

Keskustanuorten mielestä viestinnän resurssien tuplaamisen tulee näkyä sosiaalisen median analytiikan tarkempana seurantana sekä viestinnän työntekijöiden ja paikallistasoille järjestettävien viestinnän koulutusten merkittävänä lisääntymisenä.

Puoluekokous hyväksyi aloitteeseen tiedostaen, että ”viestinnän resurssit eivät ole riittävät nopeasti muuttuvassa ja oikea-aikaisuutta vaativassa mediakentässä”.

– Eduskuntavaalien lähestyessä on erityisen tärkeää lisätä panostuksia viestintään ja paikallistason kouluttamiseen asteittain tulevien vuosien aikana, keskusta linjasi.

Puoluekokous muistutti, että myös kevään 2019 eduskuntavaalitappion jälkeisessä sopeutuksessa haluttiin pitää viestinnän henkilömäärä ennallaan.

– Suhteessa muuhun puoluetoimiston väkimäärään viestinnän henkilöstövahvuus on vahvistunut.

Valitettavasti työ ei ole aidosti jalkautunut koko puolueeseen vaan jäänyt asiakirjatasolle.

Keskustan mukaan puolueen täytyy käynnistää ammattimainen brändityö.

Puolue teki kevään 2019 eduskuntavaalitappion jälkeen vaalianalyysin, jonka mukaan suomalaiset eivät tunne keskustaa. Keskusta hyväksyi syyskuussa 2020 myös Keskusta 2030 -ohjelman.

– Valitettavasti työ ei ole aidosti jalkautunut koko puolueeseen vaan jäänyt asiakirjatasolle. Vanhentuneet mielikuvat ovat jääneet elämään, koska niitä ei ole tietoisesti ja avoimesti ryhdytty korjaamaan, keskustan puoluekokous linjasi.

Puoluekokous piti tarpeellisena pitkäjänteisen brändityön aloittamista heti puoluekokouksen jälkeen.

– Työ alkaa siitä, että puolueen johto budjetoi hankkeelle resurssit ja nimeää eri työvaiheista vastuussa olevat henkilöt. Vaikka tuloksia tarkastellaan lopullisesti puoluekokouksessa 2024, ensimmäinen testausvaihe on kevään 2023 eduskuntavaaleissa, keskusta linjasi.

Aloitteen brändityön aloittamisesta teki Keskustan Helsingin piiri. Piirin mukaan olennaista on löytää vastauksia siihen, mitä liikkuvien äänestäjien mielessä tapahtuu vaikkapa 600 kilometrin matkalla Oulusta Helsinkiin.

– Jos nämä ovat Oulussa asuessaan mieltäneet keskustan omaksi puolueekseen mutta siirtyvät Helsingissä vihreiden kannattajiksi, brändissämme on valuvika, joka täytyy korjata, Helsingin Keskusta näkee.

Puoluekokous hyväksyi myös keskustanuorten aloitteen siitä, että alkiolainen aate tuotava nykyaikaan ohjelmatyön avulla.

Puoluekokouksen mielestä on tärkeää, että keskustassa aloitetaan laajamittainen aatteellinen keskustelu alkiolaisuudesta 2020-luvun yhteiskunnassa.

– Tämä tapahtuu laajasti jäsenistöä osallistavalla aatteellisella ohjelmatyöllä, puolue linjaa.

Puoluekokous ei kuitenkaan ollut kaksikielisen piirin kanssa samaa mieltä siitä, että keskustan pitäisi laatia jo uusi periaateohjelma. Voimassa oleva periaateohjelma hyväksyttiin neljä vuotta sitten Sotkamon puoluekokouksessa.