Biojätteiden kierrätysvelvoite laajenee satoihin tuhansiin pienkiinteistöihin – jokaiselle lajittelutavalle löytyy kannattajansa
Biojätteen lajittelu alkaa monessa kodissa jo tänä kesänä tai syksynä, mutta viimeistään ensi vuonna. Asukkaat saavat pähkäillä, kannattaisiko hankkia oma biojäteastia, lähteä mukaan kimppakeräykseen vai kompostoida itse keittiön biojätteet.
Jätelain myötä biojätteen erilliskeräys laajenee koko Suomessa kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa, myös omakotitaloihin. Kunta voi myös määrätä keräyksestä tiukemmin kuin laki vaatii.
Kaikkiaan yli 400 000 kiinteistöä ja noin miljoona suomalaista tulee uusina biojätteen lajittelun piiriin, laskee julkista jätehuoltoa edustava Suomen Kiertovoima ry (KIVO).
Alpo Palovaaraa Tampereelta valinta ei paina, sillä hän teki aloitteen kimppakeräyksestä jo yli 20 vuotta sitten. Siinä hankitaan yhteinen biojäteastia naapureiden kanssa ja säästetään rahaa, kun jätelaitoksen perimän tyhjentämislaskun voi jakaa muiden kanssa.
– Ajattelin silloin parikymmentä vuotta sitten, että jos kerätään sekajätteitä, miksi ei sitten myös biojätteitä. Samalla tuntui hassulta se, että joka kodilla olisi oma astia. Yhteisastia tuntui paljon järkevämmältä.
Palovaara otti yhteyttä jätelaitoksen toimitusjohtajaan, joka kiinnostui asiasta. Ideaa päätettiin kokeilla, ja astiallekin löytyi hyvä paikka.
Biojätteet 240 litran säiliöstä tyhjennetään kesällä viikon ja talvella kahden viikon välein. Kimpassa on mukana kahdeksan taloutta, ja se on nyt täysi. Ihmisiä ei ole tarvinnut houkutella mukaan.
– Kaikilla on ollut itsellään kiinnostus keräykseen. Ennemminkin he ovat tulleet kyselemään, pääsisikö mukaan.
Uusia biokimppoja perustetaan nyt paljon. Palovaaran mukaan olisi hyvä, että mukanaolijat sisäistäisivät niiden idean.
– Biojätteen keräilyä ei kannata kokea viranomaisen holhouksena tai pakkona vaan paremminkin ajatella, että sen aloittaminen on hieno asia. Ja kimpasta saa toki taloudellista säästöäkin.
– Asukkaan jätehuollon arki muuttuu tämän ja ensi vuoden aikana oikeastaan kaikkialla Suomessa, summaa viestintäpäällikkö Kaisa Halme KIVOsta.
Muutokset eivät koske ainoastaan biojätettä. Esimerkiksi pakkausten keräys käynnistyy vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä lähikuukausina, jos sitä ei ole jo aloitettu.
Biojätteen keräysaikataulu suurten taajamien pienkiinteistöissä vaihtelee alueesta riippuen. Virallisesti keräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2024.
Jäteastian hankkimista voi pitää yksinkertaisimpana vaihtoehtona lajittelulle. Kompostointi vaatii jonkin verran vaivaa ja noin 200–500 euron alkuinvestoinnin, sillä kompostori ostetaan itse. Sen jälkeen komposti on hyvin halpa vaihtoehto ja tuottaa multaa kukkapenkkeihin.
Harvinaisempia vaihtoehtoja ovat yhteiskompostointi tai monilokeroastia, jossa on omat säiliöt eri jätejakeille.
Osalla jätelaitoksista alkaa muodostua jo kuvaa siitä, mitä lajittelumuotoja asukkaat suosivat.
Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella kierrätys alkaa jo heinäkuussa, ja sen piiriin tulee liki 28 000 kiinteistöä.
– Vähän yli puolet vastanneista on ilmoittanut kompostoivansa, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).
Keräyskimppoja oli syntynyt toukokuussa yli 1 100, ja niissä oli mukana liki 3 000 kotitaloutta. Samaa biojäteastiaa käyttää keskimäärin 2–3 kiinteistöä.
HSY:n alueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella erilliskeräys astuu voimaan portaittain, ja se koskee noin 60 000:ta pienkiinteistöä.
Asiakkaiden pitäisi ilmoittaa puolisen vuotta ennen keräyksen alkamista, minkä keräysmuodon he valitsevat. Muussa tapauksessa kiinteistölle tuodaan oma biojäteastia.
Käytäntö on erilainen kuin Pirkanmaan Jätehuollolla (PJH), jonka toimialueella asiakas tilaa biojäteastian itse.
Biojätteen lajittelua ei voi silti välttää, kertoo asiakkuuspäällikkö Sanna Eklund. Velvoitteesta muistutetaan asiakkaita ja tarvittaessa asia päätyy jätehuoltoviranomaisen käsiteltäväksi.
Kiertovoiman tekemästä kyselystä selviää, että esimerkiksi Porin seudulla toimivan Keräämön asiakkaat ovat olleet kiinnostuneempia kompostoinnista, koska arvelevat sen tulevan edullisemmaksi. Myös Ylä-Savon Jätehuollon alueella kompostori on suosittu vaihtoehto, ja monelta sellainen jo löytyykin.
Pirkanmaalla oma biojäteastia näyttäisi toistaiseksi olevan kompostointia suositumpi vaihtoehto, Eklund kertoo.
Silti myös kimppakeräys kiinnostaa, ja nettiin avatusta kartasta voi etsiä kavereita biokimppaan. Viime vuoden lopussa biokimppoja oli jo yli 2 000.
Keräysvelvoitteen piiriin kuuluu PJH:n taajamissa noin 40 000 pienkiinteistöä. Monella on kuitenkin jo ennestään biojäteastia tai kotikomposti. Jäljelle jää noin 26 000 taloutta, joiden pitää laittaa lajittelu kuntoon 1. syyskuuta mennessä.