Asuntolainan hakijoilla perusteellisempi harkinta on päivän sana, sanoo Nordean johtaja – lainan korkosuojaus kiinnostaa, mutta käyttö on entisellään
Korkojen noususta huolimatta asuntolainojen korkosuojauksen käyttö ei ole lisääntynyt, vaikka asiakkaat keskustelevat niistä aiempaa enemmän, kertovat Suomen suurimmat asuntoluotottajat.
Sen sijaan itse lainojen kysynnässä aiemmin nähty koronapiikki on tasaantunut. Pankkien mukaan tilanne on normalisoitunut, mutta osa kuvailee kuluttajien olevan aiempaa varovaisempia.
Asuntolainoja nostettiin viime vuonna ennätystahtia. Koronaepidemian alkushokin laannuttua suomalaiset muun muassa hakeutuivat etätöihin uusiin maisemiin.
Suomen asuntolainamarkkinoiden suurin toimija OP-ryhmä kertoo, että uusia lainoja myönnettiin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sanoi keskiviikkona tulosjulkistuksen yhteydessä, että uusien lainojen kysyntä on laskenut tasaisesti helmikuusta alkaen.
– Koronan aiheuttama piikki asuntolainojen kysyntään on selvästi taaksepäin jäänyttä elämää, ja se on normalisoitunut sille tasolle, jossa oltiin ennen koronaa, sanoo OP-ryhmän asuntorahoituksesta vastaava johtaja Satu Nurmi.
Myös Nordea ja Danske Bank kuvailevat tilanteen normalisoituneen. Markkinakakkonen Nordeassa lainojen kysyntä on laskenut noin 10 prosenttia viime vuodesta.
Nurmi on kolmen pankin asiantuntijoista ainoa, joka luonnehtii asuntolainamarkkinoiden tunnelmaa suorastaan varovaiseksi.
Danske Bankin laina-asiantuntijakeskuksen johtaja Mikko Jurvainen kuvailee näkymiä kaksijakoisesti. Yhtäältä Ukrainan sota ja siihen liittyvät pakotteet, inflaatio ja mahdollinen energiakriisi syövät uskoa tulevaisuuteen.
Toisaalta työmarkkinoiden tilanne on Suomessa yhä hyvä. Ero on suuri koronaepidemiaan, joka alkoi lomautusten ja irtisanomisten säestämänä.
– Jos oma talous ja työpaikka on kunnossa, silloin asunnon hankinta on yhä järkevää ja asiakkaat siitä kysyvät, kun tarve tulee kohdalle, Jurvainen sanoo.
Nordean asuntolainoista vastaaja johtaja Jussi Pajala asettuu näiden kahden tunnelman puoliväliin. Hänen mukaansa kauppa käy suuntaan ja toiseen, mutta kustannusten nousu osuu juuri nyt asumiseen.
– Perusteellisempi harkinta on päivän sana perushyvän tunnelman ohella, Pajala luonnehtii.
Tilastokeskuksen kuun lopussa julkaiseman selvityksen mukaan kuluttajien asunnonostoaikeet ovat jo pudonneet jonkin verran keskimääräisen tason alle. Kaiken kaikkiaan kuluttajien luottamus talouteen teki heinäkuussa uuden pohjaennätyksen jo toista kuukautta putkeen.
Tosin Tilastokeskuksen kyselyn tulokset sopivat sikäli yhteen pankkien kommenttien kanssa, että ihmiset eivät kokeneet huolia omasta työpaikastaan, vaikka odotus julkisen talouden suunnasta oli synkkä.
Korkojen noususta huolimatta asuntolainojen korkoja ei suojata aiempaa vilkkaammin.
Lainanottajat ovat alkuvuonna saaneet seurata korkojen nousua, kun 12 kuukauden euribor ylitti prosentin tason ja Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan ensimmäistä kertaa noin vuosikymmeneen.
Jurvaisen ja Pajalan mukaan korkosuojauksesta keskustellaan aiempaa enemmän. Toisaalta korkojen nousu on tehnyt myös suojauksesta aiempaa kalliimpaa. OP:n Nurmi arvioi, että suojaus oli hetken suositumpaa keväällä, jolloin varauduttiin epävarmoihin aikoihin ennen kuin hinnat nousivat.
Haastateltavien mukaan OP:lla ja Nordealla noin kolmannes uusista lainoista on suojattuja, Danske Bankilla noin 40 prosenttia.
Pajala pohtii, että tulevan korkosuojauksen kysyntää on vaikea ennakoida, sillä korot elävät nopeasti. 12 kuukauden euribor ylitti prosentin haamurajan jyrkän nousun päätteeksi kesäkuussa, mutta on sittemmin aaltoillut sen tuntumassa. Korko-odotusten vakiintuminen voisi suitsia suojauksen hintaa.
Kiinteäkorkoisten lainojen kysyntä jatkuu niin ikään ennallaan, marginaalisena. Myös lyhennysvapaiden kysyntä vanhoihin lainoihin on muuttumaton.
– Koronan alkaessa merkittävä määrä asuntovelallisia otti lyhennysvapaita, mutta kaikki ne ovat erääntyneet ja palanneet normaaliin lyhennysrytmiin, Pajala sanoo.
Haastateltavat painottavat sitä, että asuntolainat on Suomessa stressitestattu kuuden prosentin koroilla. Vaikka korot ovat nousseet pitkän nollakauden jälkeen, stressitasoon on yhä matkaa. Niin kauan kuin työllisyystilanne jatkuu hyvänä, lyhennysvapaille ei ole akuuttia tarvetta.
Yhtä mieltä pankit ovat siitä, että asuntosijoittajat ovat aiempaa varovaisempia. Pajala sanoo, että varsinkin yksiöiden tarjonta on runsastunut, kun osa sijoittajista pyrkii purkamaan omistuksiaan. Samalla aiemmin kaavoitetut yksiöt valmistuvat.
Sijoittajien ohella lainakysynnän tasaantuminen näkyy mökki-innon laantumisena. Nordean mukaan mökkimarkkina on rauhoittunut noin kolmanneksen viime vuodesta.
Korona-aika nosti vapaa-ajan asuntojen kysyntää, kun ulkomaanmatkailu oli jäissä. Tänä keväänä sen sijaan kylmyydestä kärsi mökkeily, kun talvi kesti Etelä-Suomessakin pitkään.
– Satunnainen mökinostaja on nyt kadonnut markkinoilta. Osittain siihen vaikutti, että mökkikauppa ei päässyt liikkeelle huhtikuussa, kun mökit olivat keskellä lunta, Pajala sanoo.
Suomalaisilla kotitalouksilla oli Suomen Pankin tilaston mukaan yhteensä 107,6 miljardin euron edestä asuntolainoja viime vuoden päätteeksi. Luku on puolitoistakertainen valtion vuosittaiseen budjettiin nähden.
OP, Nordea ja Danske Bank muodostivat yhteensä lähes 80 prosenttia markkinasta.
