Asiantuntijat varoittavat sote-asiakassuunnitelman jäämisestä tyhjäksi muodollisuudeksi
Asiantuntijoiden mukaan sote-palvelujen asiakassuunnitelma on jäämässä muodollisuudeksi, kun hallitus päätti poistaa sen sitovuuden. Näin se ei ole avuksi palvelujen yhteensovittamisessa tai takaamassa, että asiakas todella saa tarvitsemansa palvelut.
Velvoittavuus poistettiin, koska perustuslakivaliokunta katsoi, että asiakassuunnitelman juridinen asema velvoittavana olisi epäselvä.
– Luulen, että tämä oli oikeastaan ainoa ratkaisu, mitä on voitu tehdä tällä aikataululla, joka on ollut hirveän tiukka, sanoo yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.
Tynkkysen mielestä sitovuuden poisto ei silti ollut mikään yllätys. Hallituksen kaavailemaan monituottajamalliin on hänen mielestään todella vaikea rakentaa annetussa aikataulussa ohjausjärjestelmää, joka huolehtisi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisesta.
– On tietysti haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien näkökulmasta ongelma, että asiakassuunnitelmalla ei ole nyt nähdäkseni sitä vähäisintäkään ohjausvaikutusta enää. Vaan on aika sattumanvaraista ja jää hirveän paljon maakuntien toimeenpano ratkaistavaksi, miten tämä tehdään. Nykyiselläänkään erilaisia suunnitelmia ei välttämättä laadita vaikka ne olisivat pakollisia.
Terveet, nuoret ja hyväkuntoiset pystyvät itse huolehtimaan palvelujen saannista, mutta esimerkiksi ikäihmiset ovat asiantuntijoiden mielestä haavoittuvassa asemassa.
Gerontologian professori Marja Jylhä pitää hallituksen sote-uudistusta nykymuodossaan uhkana vanhuspalveluille.
– Kyse ei ole vain asiakassuunnitelmasta, vaan tässä laissa on paljon muita asioita, jotka johtavat samaan suuntaan. Kellekään ei tässä nykyisessä lakiesityksessä säädetä kokonaisvastuuta iäkkään, huonokuntoisen ihmisen palvelujen koordinaatiosta.
Jylhän mielestä hallituksen pikaratkaisu poistaa asiakassuunnitelman sitovuus on huono.
Hän näkee käytännössä ainoaksi tavaksi huolehtia esimerkiksi ikäihmisten palvelujen saannista sen, että maakunnalla ja maakunnassa olevalla omahoitajalla tai nimetyllä työntekijällä on mahdollisuus hankkia asiakkaalle palvelut ja koordinoida niitä.
– Mutta olipa häntä tai ei, niin se, että asiakassuunnitelma ei ole sitova, on ongelmallista. Ja toiselta puolelta katsoen: on hankala tietää, mikä tämän asiakassuunnitelman merkitys sitten on, Jylhä pohtii.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli asiantuntijoita asiakassuunnitelmaan liittyen keskiviikkona.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän mielestä asiakassuunnitelmaa pitäisi vielä miettiä, jotta siitä tulee väline, johon kirjatut asiat todella saadaan.
– Jos se on ainoita välineitä, joilla integroidaan palveluita, niin nyt se on erittäin hampaaton, Särkelä sanoi.