Asiantuntijat tyrmäävät HS:ssa vihollisen demonisoinnin – historioitsija varoittaa "sotapsykoosista"
Helsingin Sanomien haastattelemat sodankäynnin asiantuntijat eivät pidä vihollisen demonisointia sodassa tarpeellisena.
Keskustelu aiheesta heräsi, kun ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kirjoitti viime viikolla Facebook-julkaisussaan, että venäläisten sotilaiden demonisointi on välttämätöntä.
− Jos venäläisten sotilaiden tappaminen tässä tilanteessa on oikein ja välttämätöntä, myös kaikki, mikä edistää heidän tappamistaan, on oikein ja välttämätöntä. Demonisointi ja tappamisen karnevalisointi on oikein ja välttämätöntä, Halla-aho kirjoitti.
Sotatieteiden dosentin ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö on Halla-ahon kanssa eri linjoilla. Hänen mukaansa sotilaan on pikemmin hyödyllistä omaksua kylmän ammattimainen suhtautuminen viholliseen.
− Sodasta tulee yksinkertaisesti työtä. Se ei vaadi vihaa ja epäinhimillistämistä. Päinvastoin, jos rintamalla on liian yli-innokkaita ja tunteikkaita sotilaita, he voivat helposti asettaa koko porukan vaaraan, Käihkö kommentoi Helsingin Sanomille.
Käihkön mukaan demonisointi on osa sotapropagandaa. Hänen mukaansa ammattimaisuuden hyvä puoli on se, että noudatetaan sodan lakeja.
− Sitä kautta voidaan elää omien tekojen kanssa sodan jälkeen.
Myös kenraalimajuri evp ja Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila sanoo HS:lle pitävänsä vihollisen demonisointia ”vähän arveluttavana”.
− Siinä kohtaa, jos itsenäiseen maahan hyökätään, saadaan puolustautua ase kädessä. Sota on silloin työtä, mutta en lähtisi mässäilemään tappamisella. Se on niin vakava asia.
Halla-ahon näkemystä kommentoi maanantaina myös Oulun yliopiston dosentti, sotahistorian tutkija Jussi Jalonen. Hänen mukaansa vihollisen demonisointi on merkki ”sotapsykoosista”.
− Sotapsykoosin merkkejä on tässä maassa ilmassa — kyllä vaan, siinä kohtaa kun yllämainitun kaltaisia kommentteja satelee eduskunnasta asti, niin näin on lupa sanoa. Kyse on rappeutumisilmiöstä. Se edeltää sotaväsymystä, Jalonen kirjoittaa Twitterissä.
Jalonen kysyy tviittiketjussaan, miten tämä asenne kytketään pois päältä silloin, kun niin on pakko tehdä.
− Sodan oloissa on nimittäin tilanteita, joissa vihollinen tosiaan täytyy kohdata ihmisenä, esimerkiksi sotavankeja otettaessa. Jos kaikkein tärkeintä on tappaminen ja sen edistäminen, ja vihollisen epäinhimillistäminen on välttämätöntä… niin miten hyvin vihollisen epäinhimillistämisen täydellisesti sisäistänyt taistelija on kykenevä kohtelemaan vankeja asianmukaisesti?
Jalosen mukaan siihen on syynsä, miksi laajamittaiset joukkomurhat, kohdistuivatpa ne sitten sotavankeihin tai siviileihin, liittyvät tilanteisiin, joissa vihollisen epäinhimillistäminen on viety loppuun asti.
− Itse asiassa se sodan osapuoli, joka on alusta asti toiminut kansanedustaja Halla-ahon esittämällä tavalla, on Venäjä. Kremlissä on asetettu selvä tavoite Ukrainan tuhoamiseksi ja määritelty ne keinot, joilla se saavutetaan: epäinhimillistäminen, demonisointi ja viha.
Jalonen viittaa myös toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin.
− Kukaan täysjärkinen ei puolustele puna-armeijan toimia Berliinissä vuonna 1945 sillä, että natsi-Saksa aloitti hyökkäyssodan. Mutta Halla-ahon järkeilyllä tähänkin päädytään. Tuhoamissotaan tulee vastata tuhoamissodalla.
− Ja jos tälle tielle lähdettäisiin, voi kysyä, miksi ylipäätään pitää kiinni mistään kansainvälisen lain säädöksistä? Nehän vain haittaavat tappamista, Jalonen kysyy.
Jalosen tviittiketjusta uutisoi aikaisemmin Ilta-Sanomat.