Asiantuntija: Näin Venäjä hyötyy, kun öljy ei liiku Hormuzinsalmessa
Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin käynnistynyt sota on lähes pysäyttänyt öljytankkereiden kulun Hormuzinsalmen läpi sekä singauttanut öljyn ja kaasun hinnan nousuun.
Hurjimmillaan öljyn hinta hipoi maanantaina 120 dollarin rajaa. Tiistaina hintaralli rauhoittui ainakin hetkeksi ja raakaöljybarrelin hinta painui alle 90 dollariin.
STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan monien pakotteiden kohteena olevalle Venäjälle on eduksi, mitä pidempään Lähi-idän sotiminen estää öljytankkereiden kulun Hormuzinsalmen läpi.
– Varmaankin Venäjän toive olisi, että tämän myötä öljypakotteita aletaan lieventää ja lievennyksistä tulee pysyvä tila, sanoo Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto STT:lle.
Yhdysvallat antoi viime viikolla Intialle 30 vuorokaudeksi luvan ostaa sellaista venäläistä öljyä, joka oli jo lastattu laivoihin.
Valtiovarainministeri Scott Bessentin mukaan Yhdysvallat harkitsee myös lisää kevennyksiä venäläisöljyä koskeviin pakotteisiin.
Tiistaina presidentti Donald Trump sanoi aikovansa luopua joistain öljyyn liittyvistä pakotteista hintojen alentamiseksi mutta ei täsmentänyt, mitä pakotteita hän tarkoitti.
Liuhto arvioi, että mahdollisissa lisäkevennyksissä voisi olla kyse esimerkiksi joidenkin isojen venäläisten öljy-yhtiöiden öljynviennin vapauttamisesta.
Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa ja EU:n lopetettua öljyostot Venäjältä lähes kokonaan ovat suurimmat venäläisen raakaöljyn ostajat olleet Kiina ja Intia.
Viime vuoden lopulla Venäjään kohdistuvien öljypakotteiden vaikutus kasvoi, sanoo STT:lle Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen.
Yhdysvallat asetti tuolloin suoria pakotteita venäläisille öljyjäteille Rosneftille ja Lukoilille sekä painosti Intiaa luopumaan venäläisen öljyn ostoista.
– Nämä pakotteet öljy-yhtiöitä kohtaan kasvattivat todella paljon sitä alennusta, mitä Venäjä joutuu antamaan viemästään öljystä verrattuna kansainväliseen viitelaatuun eli Brent-raakaöljyyn.
Samaan aikaan globaali öljyn hinta oli laskusuunnassa. Venäjän öljytulot laskivatkin Parviaisen mukaan viime vuonna merkittävästi.
Ennen Hormuzinsalmen liikenteen seisahtumista Venäjän tämän vuoden budjetti oli Parviaisen mukaan öljytulojen osalta täysin epärealistinen.
– Venäjä odotti saavansa 59 dollaria tynnyriltä vientihinnaksi vuoden 2026 aikana. Vuoden 2025 lopun perusteella vaikutti, että vientihinta olisi ollut lähempänä 40:tä.
Parviaisen mukaan Venäjän viemän Urals-raakaöljyn tarkkaa hintaa ei vielä tiedetä, mutta viime kuukausien alennuksen kanssa se voi nyt olla lähellä 70:tä dollaria tynnyriltä.
Yksi korkeamman hinnan kuukausi ei Parviaisen mukaan vielä Venäjän budjettiongelmia ratkaise. Jos tilanne pitkittyy, se kuitenkin lisää todennäköisyyttä, että Venäjä pystyy sittenkin toteuttamaan epärealistiselta näyttäneen budjettisuunnitelmansa.
Myös alennus, jonka Venäjä öljystään joutuu antamaan, voi Parviaisen mukaan kaventua, jos pakotepoikkeuksia tulee paljon.
Liuhto uskoo, että Lähi-idän tapahtumilla on vaikutusta myös Venäjän ja Kiinan välisiin suhteisiin. Hän arvioi, että öljyntuonnin takkuamisen myötä Venäjän neuvotteluasema Kiinan suhteen paranee, ja samalla maat lähentyvät toisiaan.
– Lähi-idän öljy on perinteisesti ollut Kiinalle todella tärkeää, ja nyt kun se selkeästi takkuaa, Kiina joutuu varmaan katsomaan eri tavalla Venäjääkin.