Analyysi: Teräsmies kompastui kryptoniittiin – vaalitappion kärsinyt Japanin pääministeri Shinzo Abe vierailee tänään Suomessa
”Onko se lintu? Onko se lentokone? Ei, se on Japani!”
Vuoden 2013 toukokuussa arvostetun The Economist -aikakauslehden leikkimielinen kansi oli omistettu nousevan auringon maalle.
Otsikon alla pullisteli Teräsmies, jonka kasvojen päälle oli liitetty Japanin pääministeri Shinzo Aben pää.
Vuodesta 2012 sekä pääministerinä että liberaalidemokraattisen puolueen johtajana istunut Abe osallistui viikonloppuna Hampurissa G20-maiden huippukokoukseen.
Vuosikymmeniä Japania riivanneen apatian jälkeen hän janoaa saarivaltiolle suurempaa roolia kansainvälisessä järjestelmässä.
Lupaukset hyytyneen talouden elvyttämisestä ja Japanin puolustuksen vahvistamisesta ovat siivittäneet Aben kipparoiman vaaliliiton kolmeen peräkkäiseen veretseisauttavaan voittoon.
Suorasanainen Abe onkin pisimpään hallinnut pääministeri sitten toisen maailmansodan aikaisen Japanin miehityksen.
Kylmän sodan jälkeisen taloudellisen pysähtyneisyyden, poliittisen saamattomuuden ja sosiaalisten ongelmien kasautumisen myötä Japanin on sanottu hukanneen kaksi vuosikymmentä.
Pääministeri Abe on kuitenkin vahvistanut kansan uskoa maan tulevaisuuteen.
– Edeltäjämme saivat aikaan nopean talouskasvun, jonka myötä Japanista tuli yksi maailman suurvalloista. Ei ole mitään syytä olettaa, että me tämän päivän japanilaiset emme pystyisi samaan, Abe vakuutti taannoin uudenvuodenpuheessaan.
Mielikuva Aben voittamattomuudesta sai kovan kolhun vastikään pidetyissä Tokion metropolialueen vaaleissa.
Nyt Japanin politiikan Teräsmies on kompastunut kryptoniittin.
Mielikuva Aben voittamattomuudesta sai kovan kolhun vastikään pidetyissä Tokion metropolialueen vaaleissa.
Liberaalidemokraattien murskatappio naiskuvernööri Yuriko Koiken johtamalle vasta perustetulle Tokiolaiset ensin -liikkeelle osoittaa, että äänestäjät voivat hylätä Aben, jos tarjolla on uskottavia vaihtoehtoja.
Nikkei Business Daily -lehti arvioi, että vaalitappion syinä olivat Aben hallinnon kasvanut arroganssi ja omahyväisyys.
Perinteisten puolueiden kyvyttömyys vastata karismaattisten johtajien ympärille spontaanisti syntyneiden liikkeiden suosioon ei ole vierasta Euroopassakaan.
Vaikka Tokion vaalit ennustavat usein valtakunnallista menestystä, Abe tuskin aikoo määrätä ennenaikaisia vaaleja.
Sen sijaan pääministeri hyppäsi Hampurin koneeseen.
Maailman rikkaimpien maiden G20-kokouksessa Abe pääsi takaisin omalle mukavuusalueelleen keskustelemaan Pohjois-Korean ydinaseohjelman muodostamasta uhasta.
Pyongyangin kovasanainen ryöpyttäminen on ollut omiaan vahvistamaan Aben asemaa kotiyleisön keskuudessa.
Maan perustuslaki muistuttaa edelleen sotarikoksista, joihin keisarillisen Japanin sotilaat syyllistyivät esimerkiksi Kiinassa ja Koreassa.
Japani on hapuillut pitkään etsiessään sopivaa roolia kansainvälisessä järjestelmässä.
Maan perustuslaki muistuttaa edelleen sotarikoksista, joihin keisarillisen Japanin sotilaat syyllistyivät esimerkiksi Kiinassa ja Koreassa.
Japanilla ei ole vieläkään sodankäyntiin soveltuvaa armeijaa, koska perustuslaki kieltää sellaisen perustamisen.
Aben tavoite on tehdä Japanista aidosti suvereeni valtio, joka toimisi kansainvälisillä areenoilla suurvallan elkein.
Tärkeimpinä ulkopoliittisina teemoina hän on pitänyt demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja markkinatalouden edistämistä.
Lisäksi YK-keskeisyys on leimannut Japanin ulkosuhteita; maa on syytänyt jatkuvasti avokätisiä rahasummia rauhanturvaoperaatioihin.
Korostamalla länsimaista arvopohjaa Abe samanaikaisesti työntää Kiinaa ulkokehälle ja pitää länsimaat likellä.
Ylevistä puheista huolimatta Abea pidetään ulkopolitiikassa ”haukkana”, joka ei epäröi kalistella sapeleita naapureiden kanssa.
Valtakautensa aikana hän on lisännyt armeijan rahoitusta ja kiistellyt Itä-Kiinan meren saarista Kiinan ja Taiwanin kanssa.
Lisäksi Abe kokee, että historiankirjoitus kohtelee japanilaisia epäreilusti, kun se tulkitsee Japanin olleen maailmansodan alullepanija.
Hänen vierailunsa kiistellyssä Yasukunin pyhätössä, joka on omistettu kaikissa Japanin sodissa keisarin puolesta kuolleille, ovat herättäneet vastalauseita ja pahennusta.
Vuosikausien taloudellisesta pysähtyneisyydestä huolimatta Japani on edelleen yksi maailman suurimmista kuluttajamarkkinoista.
Aben kunnianhimoinen ulkopolitiikka edellyttää kuitenkin maan talousongelmien ratkomista.
Tokiossa ollaan varmasti tyytyväisiä G20-kokouksen alla sovittuun EU:n ja Japanin väliseen vapaakauppasopimukseen, joka on laatuaan maailman suurin.
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan kauppasopimus poistaa tulleja metsäteollisuuden tuotteilta ja parantaa suomalaisten elintarvikkeiden mahdollisuuksia päästä Japanin markkinoille.
Presidentti Sauli Niinistö pääseekin keskustelemaan taloudellisesta yhteistyöstä Aben kanssa heti tuoreeltaan, kun Japanin pääministeri saapuu tänään Helsinkiin vierailulle.