Analyysi: Soten rakentaminen on vasta alussa

Viikonvaihteen hallitusdraaman myötä monelle saattoi syntyä käsitys, että sote-ratkaisu on viimein syntynyt. Se on ennenaikainen ja väärä.

Hallituksen maanantaisessa tiedotustilaisuudessa kävi hyvin selväksi, että prosessi on vielä aivan alkutekijöissään.

Rakentajatermein tontti on ehkä hankittu ja sokkeli valettu. Kaikki muu on vielä enemmän tai vähemmän niin sanotusti vaiheessa.

Tiedossa on, että maakuntarajoja noudattavia itsehallintoalueita tulee 18, mutta sote-palveluiden järjestämisalueita vain 15.

Sitä, mitkä maakunnat joutuvat järjestämään terveyspalvelunsa jonkun muun kanssa, ei ole sovittu eikä nimetty. Poliittisen väännön aihe sekin on varmasti, mutta hallituksen murheista ehkä pienempiä.

Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on 12.

Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksiköinä, joita laajemman päivystystoiminnan sairaalaverkosto tukee. Viiden yliopistosairaalan verkko jatkaa entisellään.

Miten suppeamman ja laajemman päivystyksen verkon työnjako toimii, jää toistaiseksi auki.

Kysyä voi siten, kuinka käy jos vaikkapa jossakin Suomussalmen selkosilla moottorisaha lipsahtaa jalkaan tai synnytyksen aika koittaa laskettua aiemmin?

Peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan ajatuksena on, että turvallisuuden tunne päivystyksestä säilyy, mutta joissakin paikoissa palvelun taso on pienempi.

Esimerkiksi synnytysten osalta käydään läpi matkat maan eri osista, jotta turvallinen synnyttäminen on mahdollista.

Selväksi tuli, että palvelujen hankinnan valinnanvapauden järjestäminen on aivan auki.

Asiaa kuulemma selvitellään ja muualta Euroopasta katsellaan Suomeen soveltuvia malleja. Mahdollisena mallimaana mainittiin Ruotsi, jossa terveysasema pitää valita vuodeksi kerrallaan.

Palvelujen valinnanvapauteen sisältyy riski kustannusten karkaamisesta. Asiaan kiinnitti viikonloppuna huomiota blogissaan myös entinen peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.).

Soininvaara muistutti, että valinnanvapaudessa olennaista on, mistä yksityiselle terveysasemalle maksetaan. Yksityisen terveysaseman ansaintalogiikan kannalta kun turhaa lääkärissä käyntiä ei ole, jos vain maksaja löytyy.

Hallitus alkaa pohtia asiaa lähiaikoina.

Toistaiseksi kustannusten hillitsemisestä on linjattu vain, että julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palvelujen laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia ja niiden on kestettävä avoin vertailu. Vielä ei tiedetä edes sitä, miten nykymallisen työterveyshuollon käy.

Yksi osa hallituksen paketista näyttää kuitenkin melko valmiilta. Julkisen hallinnon kokoaminen kolmeen portaaseen eli kuntiin, itsehallintoalueisiin ja valtioon on selkeä ja varmasti perusteltavissa oleva ratkaisu.

Kun aluehallinto perustuu jatkossa 18 maakuntaan ja vaaleilla valittaviin valtuustoihin, demokratia vahvistuu. Kuntayhtymien viidakko voidaan purkaa, ja säästöä syntynee, kun hallintoa ja tukipalveluita yhdistetään.

Itsehallintoalueille siirtyvät sote-palvelujen lisäksi muun muassa pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen alueiden kehittämiseen ja rahoitukseen kuuluvat tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelu. Myös toimenkuvaltaan vaikeasti hahmotettavat ely-keskukset jäävät historiaan.

Hallituksen suunnitelmissa on, että itsehallintoalueet perustetaan 1. tammikuuta 2019 alkaen. Ensimmäiset vaalit on tarkoitus järjestää joko 2017 tai 2018.