Analyysi: Saiko Erdogan Pyrrhoksen voiton?
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on tuskin tyytyväinen sunnuntaisen kansanäänestyksen tulokseen.
Uutta perustuslakia kannatti 25 miljoonaa turkkilaista, kun 24 miljoonaa äänestäjää halusi hylätä sen.
Lukuihin kannattaa tosin suhtautua varauksella, sillä mahdollisen vaalivilpin laajuudesta ei ole varmaa tietoa.
Perustuslaki on valtion tärkein oikeudellinen asiakirja, joka sisältää kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut.
Sen hyväksyttäminen poikkeustilan vallitessa pakotti turkkilaiset valitsemaan puolensa.
Presidentti Erdoganin mandaatti jäi hyvin ohueksi, kun lähes puolet turkkilaisista äänioikeutetuista vastasi hänen kosiskeluihinsa ”ei”.
Vaalituloksen selvittyä Turkin hallitus päätti kiireellisesti jatkaa poikkeustilaa vielä kolmella kuukaudella, jotta ”kansalaisten oikeudet ja vapaudet voidaan turvata”.
Erdogan ei ole ennenkään malttanut pysyä tehtävänsä raameissa, mutta nyt valtaoikeudet oli saatava mustana paperille.
Uuden perustuslain hyväksynyt kansanäänestys voi kuitenkin olla Erdoganille Pyrrhoksen voitto.
Äänestyksessä testattiin kansan luottamusta presidenttiä ja hallitsevaa AK-puoluetta kohtaan.
Sen piti oikeuttaa Erdoganin rajoittamaton vallankäyttö, mutta se osoittikin Turkin vahvan johtajan haavoittuvuuden.
Tulos heijastelee erityisesti suurissa kaupungeissa viriävää tyytymättömyyttä ja antaa hajanaiselle oppositiolle toivon pilkahduksen.
Perustuslakiprojektia kannattaneet AKP ja kurdivastainen nationalistipuolue MHP saavuttivat viime parlamenttivaaliessa yli kuudenkymmenen prosentin kannatuksen.
Nyt niiden kannattajia lipesi ei-leiriin erityisesti Turkin suurimmissa kaupungeissa.
Joidenkin arvioiden mukaan jopa viisi miljoonaa konservatiivista äänestäjää olisi jättänyt Erdoganin.
Kurdialueilla perustuslakiehdotus torpattiin tylysti.
Erityisen kipeää Erdoganille tekee tappio hänen kotikaupungissaan Istanbulissa, jossa yhä useampi AKP:n kannattaja hylkäsi entisen pormestarinsa.
Erityisen kipeää Erdoganille tekee tappio hänen kotikaupungissaan Istanbulissa, jossa yhä useampi AKP:n kannattaja hylkäsi entisen pormestarinsa.
Esimerkiksi puolueen vahvana linnakkeena pidetyssä Fatihin kaupunginosassa presidentin valtaoikeuksia halusi kasvattaa vain 51 prosenttia äänestäjistä.
AKP:n strategit varoittelivat jo vaalikampanjan aikana Erdogania suurkaupunkien urbaanin ja koulutetun väen skeptisestä asenteesta uutta perustuslakia kohtaan.
Kyllä-leiri olikin vahvimmillaan Anatolian konservatiivisella maaseudulla.
Siellä väki äänesti Erdoganin johtajuuden puolesta – ei niinkään uuden perustuslain pykälien.
Parlamentaarisen järjestelmän heittäminen romukoppaan on kautta aikojen radikaalein mullistus Turkin tasavallan poliittisessa järjestelmässä.
Näin merkittävä käänne voi pakottaa yleensä niin eripuraiset oppositiovoimat yhteistyöhön.
Jää nähtäväksi, löytyykö hajanaisesta oppositiosta visionäärisiä johtajia, jotka pystyisivät hautaamaan historialliset erimielisyytensä AKP:n ja Erdoganin haastamiseksi.
Yksinään pääopposiotiopuolue CHP tuskin pystyy voittamaan valtapuoluetta, mutta tilausta vastavoimalle on olemassa.
Istanbulissa tappion kärsinyt Erdogan näyttää nyt haavoittuvalta vuoden 2019 presidentinvaaleja ajatellen.
Näihin päiviin asti Turkin oppositiopuolueet ovat voineet hyväksyä tappionsa ilman suurempia mutinoita, sillä vaalit on järjestetty kohtalaisen rehellisesti.
Tällä kertaa jo vaalikampanjan aikana asetelma oli vinoutuneempi kuin vuosikymmeniin; valtion uutistoimisto antoi kyllä-leirille kymmenen kertaa enemmän julkisuutta kuin uuden perustuslain vastustajille.
Poikkeustilan varjolla suoritetut puhdistukset pelottelivat kriittiset äänenpainot piiloon ja kurdialueilla vahvan HDP:n johtajat laskivat tiilenpäitä.
Loppumetreillä keskustavaalilautakunta muutti pelin sääntöjä ja ilmoitti yllättäen, että myös leimaamattomat vaalilipukkeet hyväksytään.
Myöhään sunnuntai-iltana vaalituloksen selvittyä patojen ja pannujen kilkatus peitti alleen Istanbulin liikenteen hurinan ja tööttäilyn.
Protestointi keittiövälineitä kolisuttamalla on vakiintunut viime vuosina keinoksi osoittaa tyytymättömyyttä Turkin johtajia kohtaan.
Erdogan voi olla varma, että protesteja nähdään myös maan metropolien kaduilla ja vesitykeille tulee taas käyttöä.
Uusilla valtaoikeuksilla vahvistettu presidentti sai tahtonsa läpi, mutta vaalitulos kertoo, että yhä useampi turkkilainen on kyllästynyt holtittomaan nykymenoon.