Analyysi: Rehulalla 24 miljardin palapeli
Professori Mats Brommelsin johtaman valinnanvapaustyöryhmän loppuraportti on yksi osanen siinä 24 miljardin euron palapelissä, jota ministeri Juha Rehula (kesk.) kokoaa hiki hatussa.
Tuon rahasumman pitäisi riittää sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavaan tarpeeseen. Samalla palvelujen laadun ja saatavuuden pitäisi parantua.
Hallitus ottaa kantaa Brommelsin ehdotuksiin lähiviikkoina. Lisäksi ennen juhannusta on pyrkimys julkistaa sote-uudistuksen järjestämislaki ja siihen liittyvä muu kokonaisuus. Sitä on julkisuudessa riepoteltu jopa professorivoimin.
Eduskuntaan lakipaketti tullee lausuntokierroksen jälkeen marraskuussa. Samoihin aikoihin valinnanvapauslaki on määrä lähettää lausunnoille
Luovutustilaisuudessa ministeri puhisi, että vieläkin on edessä iso työ ja avoimia kysymyksiä riittää.
Kaiken muun ohessa hallitus valmistelee syksyksi julkisen palvelulupauksen. Siinä onkin ihmettelemistä. Kuinka tarkan lupauslistan voi ylipäätään laatia? Pitääkö sinne kirjata esimerkiksi se, tarjotaanko palvelutalon iltapäiväkahvilla viineri vai lihapasteija?
Sote-uudistukseen liittyy myös omaisuuksien mittava järjestely, kun sote-palvelut siirretään kunnilta maakuntien kontolle. Olemassa olevat sosiaali- ja terveyspalvelutilat muodostavat miljardien eurojen omaisuusmassan.
Nyt kuntayhtymien omistuksessa olevat tilat on tarkoitus siirtää varoineen ja velkoineen maakunnille. Kuntien omistuksessa olevat tilat maakunnat vuokraavat koko maan kattavan ohjeistuksen mukaan.
Valinnanvapaudessa Rehula kantaa huolta siitäkin, miten sosiaali- ja terveysalan yksinyrittävät tai muut pienyritykset pääsevät korjaamaan valinnanvapauden tarjoamia mahdollisuuksia.
Professori Brommelsin työryhmä ehdottaa valinnanvapauden rakentamista julkisen rahan turvin toimivien sosiaali- ja terveyskeskusten varaan. Ne ovat julkisessa, yksityisessä tai järjestöjen omistuksessa. Keskukset toimivat eräänlaisina portinvartijoina mahdollisiin jatkohoitoihin.
Brommels painottaa, että Suomen perusjärjestelmään ei tehdä hirmu suurta mylläystä. Professorin mielestä ihmiset voivat edelleen turvallisesti kääntyä julkisesti rahoitetun järjestelmän puoleen.
Sekin on syytä huomata, että Suomessa toimii myös jatkossa täysin yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kun Kela-korvaukset poistuvat, niissä asiakas maksaa hoitonsa kokonaan itse.