Analyysi: Kellot soivat Kollajalle

Vuosikymmeniä jatkunut vääntö Iijoen Kollajan tekoallashankkeesta saattaa ainakin tällä tietoa vedellä viimeisiään.

Poliittiset edellytykset hankkeelle – jos niitä ylipäätään oli – taisivat mennä, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, ettei kannata altaan rakentamista.

Orpon kanta oli tosin tiedossa jo aiemminkin, eikä hänen edeltäjänsä Alexander Stubb suhtautunut hankkeeseen sen myönteisemmin.

Luonnonsuojeluliiton koskiensuojelulain avaamista vastustavasta adressista löytyy myös perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin nimi.

Kun hallitusohjelmassa tekoaltaista ei puhuta mitään, asian vireillepano vaatisi käytännössä hallituspuolueiden puheenjohtajien konsensuspäätöksen.  Sellaista ei ole nyt luvassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut, että asia käsitellään hallituksessa jossain vaiheessa. Linjauksen sisällön voi kuitenkin jo aavistella: hanke ei etene tällä vaalikaudella, mutta siihen voidaan myöhemmin palata, jos poliittista tahtoa on.

Pohjolan Voimalla on altaalle voimayhtiön näkökulmasta sinänsä järkevät perustelut. Kollaja on myös selvästi toista ikuisuushanketta Vuotosta ympäristölle vähemmän vahingollinen, mutta ei tietenkään ongelmaton.

Vaikka Iijoki on ennestään rakennettu ja säännöstelty, vesi vähenisi koskiensuojelulailla suojelluissa Kipinänkoskissa.

Poliittisesti hankkeelle ei yksinkertaisesti taida löytyä tarpeeksi ymmärrystä ja kannatusta. Pudasjärven valtuusto äänesti Kollajan rakentamisen puolesta, mutta äärimmäisen täpärästi 18­­­-17.

Pohjois-Pohjanmaan keskustalla on myönteinen kanta hankkeeseen, mutta ei keskustakaan yksituumaisena hankkeen takana ole. Eduskuntaryhmästäkin löytyy niin kannattajia kuin vastustajiakin.

Voimayhtiössä laskettiin, että juuri  keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallituspohja on se, joka voisi laittaa pyörät pyörimään. Näin ei näytä kuitenkaan käyvän.

Seuraavissa hallituksissa tilanne voi olla allasrakentamisen näkökulmasta vielä tuntuvasti vaikeampi. Vihreät muodostavat hallituksessa ollessaan pysyvän lukon hankkeelle, eivätkä vasemmistopuolueet ole sen suopeampia.

Pohjolan Voima on lobannut koskiensuojelulakiin muutosta, joka mahdollistaisi vesivoiman lisärakentamisen silloin, kun koskien ominaispiirteet voidaan säilyttää eikä kalojen ja muiden eliöiden liikkuminen esty. Kyse ei siis olisi vain Iijoen Kollajan aluetta koskevasta erillislaista.

Vuonna 1987 voimaan tullut koskiensuojelulaki suojaa nimeltä mainiten kymmeniä arvokkaita koskia. Lain avaamista ei helpota se, että sitä ei aikanaan tarkoitettu peukaloitavaksi kulloistenkin poliittisten tuulien mukaan.

Koskiensuojelulaki säädettiin ikiajoiksi, Vänrikki Stoolin tarinoiden Maaherran säkeiden hengessä: ”Mut laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää.”

Taitaa olla, että niin myös käy.