Analyysi: Jännitteet varjostavat arktista yhteistyötä
Toivomme, että arktisen alueen rauha ja vakaus jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen, julistivat kahdeksan arktisen maan ulkoministerit hiljattain.
Julkilausuma juhlisti 20 vuotta täyttävää Arktista neuvostoa, jonka puheenjohtajuus siirtyy ensi keväänä Yhdysvalloilta Suomelle vuosiksi 2017–2019.
Kaudella on mukana annos lukkarinrakkautta, sillä arktisten maiden yhteistyö käynnistyi aikanaan Suomen aloitteesta.
Suomen johtovuoro osuu lännen ja Venäjän suhteiden pakkaskauteen.
Samaan aikaan, kun vakaus Euroopassa ja Lähi-idässä on rapistunut, arktisen alueen kansainvälinen järjestys on kuitenkin vahvistunut.
Arktisen neuvoston puitteissa on solmittu sitovat sopimukset öljyntorjunnasta ja pelastusyhteistyöstä, ja sopimus tiedeyhteistyöstä on vireillä.
Viime vuonna perustettiin arktisten maiden rannikkovartiostojen foorumi. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tuore polaarikoodi taas ohjeistaa pohjoisilla vesillä liikkumista.
Myös Pohjoisnavan merenpohjaa koskevien aluevaatimusten selvittely on edennyt YK:n merioikeussopimuksen mukaisesti.
Venäjä on toistaiseksi ollut pohjoisessa yhteistyöhaluinen.
Se lataa suuria toiveita pohjoisilla alueillaan sijaitsevien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Öljyn alhainen hinta ja teknologian puute ovat kuitenkin pitäneet suunnitelmat papereilla.
Maa on viime vuosina palautellut sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella.
Pohjoisella on Venäjälle suuri strateginen merkitys, sillä Jäämeren satamat ovat sen ainoa vapaa yhteys Atlantille.
Esimerkiksi parhaillaan kohti Syyriaa purjehtiva lentotukialus saattueineen lähti juuri Severomorskista, Kuolan niemimaalta. Sinne tukeutuu myös valtaosa Venäjän globaalista ydinasekyvystä.
Pohjoisella on Venäjälle suuri strateginen merkitys.
Amerikkalaisille arktinen alue on merkinnyt auki olevaa kanavaa Venäjään.
Kun Yhdysvaltain arktinen edustaja, amiraali Robert Papp saapui alkuvuodesta 2015 Suomeen, seuraava etappi oli Moskova. Uusimmat harppaukset arktisessa yhteistyössä on saavutettu juuri Yhdysvaltain puheenjohtajuuskaudella.
Kanadan tuore hallitus on arvostellut Venäjää ankarasti sen toimista Ukrainassa ja Syyrian Aleppossa, mutta availlut arktista yhteyttä.
– Kanada ja Venäjä hallitsevat yhdessä kolmea neljäsosaa arktisesta alueesta. Olisi järjetöntä, jos emme keskustelisi, maan ulkoministeri Stéphane Dion on korostanut.
Arktinen alue ei kuitenkaan ole tyhjiö, vaan jännitteet heijastuvat myös sinne.
Napapiirin pohjoispuoli on ollut ainoita alueita, jossa Nato-maat ja Venäjä ovat suoraan harjoitelleet yhdessä. Tällainen kovan turvallisuuden yhteistyö päättyi Krimin miehitykseen.
Viime keväänä venäläisten laskuvarjojoukkojen kutsumaton välilasku Huippuvuorilla nostatti huolestuneita kulmakarvoja Norjassa.
Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova arvioi Rovaniemellä järjestetyssä keskustelussa, että jos lännen ja Venäjän välit jatkavat nykyistä alamäkeä, vastaan voi tulla murtumispiste.
Harri Mikkola Ulkopoliittisesta instituutista muistutti, ettei pohjoinen ole irrallinen osa Venäjän ulkopolitiikkaa, jonka tavoitteena on suurvalta-aseman palauttaminen.
Tutkijat kehottivat välttämään arktisen yhteistyön turvallistamista.
Sotilaalliset kysymykset voisivat haudata alleen polttavat merenkulun turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät haasteet.
Neuvosto on myös harvoja kansainvälisiä elimiä, joiden työskentelyyn alkuperäiskansojen edustajat, kuten inuitit, saamelaiset ja nenetsit, osallistuvat suoraan.
Suomen puheenjohtajuuskauden valmistelu on kovassa vauhdissa. Tavoitteena on saattaen vaihto Yhdysvaltain kanssa, jotta jatkuvuus säilyy neuvoston työskentelyssä.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi lokakuun puolivälissä kauden painotuksia.
Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista pohjoisilla leveyksillä. Painopisteinä ovat myös kestävä matkailu, infrastruktuuri ja kylmäosaaminen.
Puheenjohtajuus on vahvasti läsnä alueellisesti. Valtaosa kauden virallisista kokouksista pidetään eri puolilla Lappia.
Kiristynyt kansainvälinen ilmapiiri näkyy pohjatöissä.
Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan jännitteiden unohtaminen olisi pään työntämistä lumeen. Ministeri pitää saavutuksena, että yhteistyö kaikkien arktisten maiden kesken on jatkunut.
– Meidän pitää tehdä kovasti töitä sen eteen, että tilanne myös jatkuu tällaisena.
