Analyysi: Iskujen järkyttämällä Euroopalla on edessään kovia aikoja

Marraskuussa Pariisi, nyt Bryssel. Toistuvat terrori-iskut eivät voi olla vaikuttamatta ihmisten mieliin.

Ne voivat murtaa sitä vahvuutta, jota eurooppalaisilta näinä päivinä erityisesti tarvitaan. Vahvuutta puolustaa yhteisiä arvojamme, demokratiaa, vapautta ja välittämistä.

Yhtään helpommaksi tilannetta ei tee se, että Eurooppa on sisältäpäin jakautuneempi kuin aikoihin.

Surun ja huolehtimisen lisäksi sosiaalisessa mediassa ehdittiinkin jo irvailla muun muassa rasismin vastaisen viikon after partyilla.

Moni päästi helpotuksen huokauksen, kun Belgian poliisi tiedotti viikko sitten napanneensa kiinni Pariisin terrori-iskuista epäillyn Saleh Abdeslamin.

Huojennusta ei kuitenkaan kestänyt kauaa.

Tiistai-aamuna useat räjähdykset ravistelivat Brysselin Zaventemin lentokenttää ja Maalbeekin metroasemaa. Uhriluku nousi kymmeniin.

Tunnelmat Brysselissä ja koko Euroopassa ovat syvästi järkyttyneitä. Joko taas? Pariisin tuhoisista iskuista on kulunut tuskallisen vähän aikaa.

Pelkoon ei pidä vaipua, mutta Eurooppaan niin keskeisesti kuulunut turvallisuudentunne lentokentillä, metroasemilla, ravintoloissa ja kahviloissa tuntuu olevan ohi.

Pelkoon ei pidä vaipua.

Järkytystä vain syventää se, että iskut tapahtuivat niin pian Abdeslamin pidätyksen jälkeen.

Jos Euroopan etsityimmän miehen kiinnijääminen loikin jonkin verran toivoa, paljasti pidätys samalla, kuinka akuutti terrori-uhka jatkuvasti on.

Abdeslamin ympäriltä löytyi iso tukiverkosto, jonka laajuus oli viranomaisillekin yllätys. Abdeslam myös myönsi poliiseille, että Brysseliin on ollut suunnitteilla jotain.

Eikä tieto loppujen lopuksi edes ollut uusi. Bryssel on elänyt jatkuvassa hälytystilassa marraskuusta lähtien. Iskua osattiin odottaa.

Silti kukaan ei kyennyt ennakoimaan, että isku tapahtuu juuri nyt, tavallisena tiistai-aamuna, kun ihmiset menevät töihin ja valmistautuvat viikonloppuna koittavaan pääsiäiseen.

Brysselin iskut toistivat hyvin samanlaista kaavaa kuin Pariisin marraskuiset iskut.

Ensin isketään jossain, ja hetken perästä toisaalla. Se lisää kaoottisuutta ja pelkoa. Sitä terroristit kaiketi tavoittelevatkin.

Ammattimaisuus kielii siitä, että Euroopan ytimeen on pesiytynyt terroristiporukka, joka valitettavasti tuntuu kulkevan askeleen edellä viranomaisia.

Abdeslamin neljä kuukautta kestänyt etsintäoperaatio on surullinen esimerkki siitä.

Hän kykeni livahtamaan poliiseilta karkuun useita kertoja, ja lopulta hänet löydettiin aivan viranomaisten silmien alta, Euroopan pääkaupungin ytimestä, vain muutamien satojen metrien päästä Molenbeekin lähiössä sijaitsevasta kodistaan.

Syytä tähän voidaan hakea myös Belgian jakautuneesta ja tehottomasta hallinnosta. Kolmeen eri kielialueeseen jakautuneet viranomaiset ovat jakaneet huonosti tietoa keskenään.

Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, mihin nyt kannattaa kiinnittää huomiota. Poliisi- ja tiedustelupalveluilla riittää kirittävää kaikkialla Euroopassa. Terrorin uhka on jatkuvasti päällä.

Suru tuntui yhdistävän ihmisiä Pariisin iskujen jälkeisinä päivinä.

Sitä samaa oli nähtävissä sosiaalisessa mediassa heti Brysselin iskujen jälkeen, ensimmäisinä järkytyksen hetkinä, kun tietoja uhrimääristä ja tekopaikoista tipahteli karmivan hitaasti.

Ihmiset yli puoluerajojen kyselivät toisiltaan, oletko kunnossa ja miten voit.

Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millaisia reaktioita Brysselin tapahtumat tulevat nostattamaan tulevina päivinä ja viikkoina.

Vanhalla maanosallamme ei ole edessään helppoja aikoja.