Analyysi: Budjettikuri pitänee nousukaudesta huolimatta

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ehdotus valtion ensi vuoden talousarvioksi päättää ensi viikolla kesäisen hiljaiselon politiikassa.

Pitkästä aikaa budjettiesitys valmistellaan tuntuvassa talouden myötätuulessa. Lopputuloksessa se näkynee kuitenkin vähän, sillä Orpo virkamiehineen pitänee kiinni tiukasta kehyskurista. Nykyinen talouskasvu ei julkista taloutta vielä juuri kohenna eikä velkaantumista pysäytä, eikä ylimääräistä jaettavaa ole.

Pelkin valtiovarainministeriön kamreerien nuotein budjettia ei silti tehdä. Hallituspuolueet ovat jo nostaneet julkisuuteen joitakin asioita, joista budjettineuvotteluissa saatetaan sopia.

Merkittävin ja kauaskantoisin niistä voi olla perhevapaiden uudistamisen laittaminen alulle. Aiemmin uudistuksen etenemisen tiellä seisoivat perussuomalaiset, mutta puolueen hajoamisen myötä lukkoja murtui.

Perussuomalaisten paikan hallituksessa ottaneen Uuden vaihtoehdon ryhmäpuheenjohtaja Simon Elo on todennut julkisuuteen, että heille saattaisi sopia kotihoidon tuen porrastaminen keskustan esittämällä mallilla. Siinä tukea saisi edelleen lapsen kolmeen ikävuoteen saakka, mutta tuki olisi alussa korkeampi ja lopussa matalampi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on arvoinut, että etenemiseen saattaa olla edellytyksiä. Kaikkosen mukaan budjettiriihi on luonteva paikka neuvotteluille ja uudistuksesta voitaisiin päättää osin jo tällä vaalikaudella.

Kaikkonen on tarjonnut itse budjettineuvotteluihin korotusta pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeisiin. Kaikkosen mielestä takuueläkkeitä pitäisi budjettiriihessä nostaa 40–50 eurolla.

Pelkäksi tuuleen huuteluksi esitys ei jääne, kun se on pääministeripuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan arvovallalla tehty.

Kannatustaan menettäneen keskustan pitäisi päästä talouden kovan matokuurin ja uuvuttavan sote-savotan jälkeen päästä näyttämään myös sosiaalisempaa perusturvapuolueen puoltaan.

Kaikkosen ryhmyrikollega Kalle Jokinen hallitusnaapuri kokoomuksesta on puolestaan tarjonnut kotitalousvähennyksen päivitystä.

Ajatuksena on, että pienituloiset vähän veroa maksavat eläkeläiset voisivat hyödyntää vähennystä täysimääräisesti esimerkiksi hoivapalveluja ostaessaan. Se edellyttäisi erillistä tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Kolmas hallitusryhmä Uusi vaihtoehto on poliittisilta tavoitteiltaan vielä melkoinen mysteeri. Maahanmuuttoasiat ovat nyt enemmän Jussi Halla-ahon puolueen heiniä, eikä heiveröisen joukon kannata lähteä haastamaan niissä keskustaa ja kokoomustakaan.

Mitä soinilaiset voisivat sitten budjettineuvotteluissa yrittää profiloituakseen edes jossain? Toistaiseksi ryhmä on ilmoittanut haluavansa ainakin laskea ravintoloissa myytävän alkoholin arvonlisäveroa.

Veronkevennys voitaisiin kattaa ryhmän mielestä alkoholiveron kahden prosentin korotuksella. Ehtona on alkoholilain hyväksyminen eduskunnassa 5,5 prosentin mallilla, joka tuo vahvat oluet ja lonkerot ruokakauppoihin.

Asialle löytyy ymmärrystä sekä kokoomuksessa että keskustassa, joskin keskustassa on paljon niitäkin, joiden mielestä alkoholin hintaa ei pidä laskea missään oloissa.

Lähivuosien isoista liikennehankkeista sovittiin jo kevään kehysneuvotteluissa, eikä tällä hetkellä hyvin rullaavaa rakennusalaa kannattane muutenkaan voidella enempää jo ylikuumenemisen ehkäisemiseksi..

Hallitus tuskin lähtee myöskään ärsyttämään työmarkkinoita hankaluuksia aiheuttavilla esityksillä juuri syksyn tulenarkojen palkkaneuvottelujen alla. Sellaiset saattaisivat käydä äkkiä kalliiksi ja tärvellä ainakin osin suurella vaivalla väännetyn kiky-sopimuksen hyödyn.