Amikseen vai lukioon? Matematiikka ja äidinkieli ovat avainasemassa, paljastaa tutkimus

Millainen into yhdeksäsluokkalaisella on matematiikan tai äidinkielen opiskeluun? Vastaus kertoo paljon siitä, millaisiin jatko-opintoihin hän päätyy.

Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset jakautuvat tuoreen tutkimuksen mukaan motivaation osalta viiteen profiiliin, joilla on merkittävä yhteys oppilaan jatko-opintoihin suuntaamisen kannalta.

Kolme neljästä oppilaasta raportoi samantasoista motivaatiota matematiikkaan ja äidinkieleen. Motivaatio vaihteli vahvan, keskimääräisen ja heikon välillä.

Neljäsosa oppilaista osoitti selkeästi vahvempaa motivaatiota toista oppiainetta kohtaan. Heidän kohdallaan tutkijat puhuvat matikka- ja äikkäsuuntautuneista.

– Ilahduttavaa on, että heikosti motivoituneilla oli peräti 43 prosentin todennäköisyys siihen, että motivaatio kasvoi syksystä alkukevääseen tultaessa keskimääräiselle tasolle tai profiili muodostui äikkäsuuntautuneeksi, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kukka-Maaria Polso tiedotteessa.

Heikosti motivoituneiden kohdalla motivaation vahvistumista ennusti hyvä aiempi koulumenestys. Toisaalta keskimääräisesti motivoituneilla havaittiin siirtymää heikosti motivoituneiden joukkoon. Valtaosalla muutoksia ei tapahtunut lukuvuoden aikana.

Oppilaan sukupuoli ja aiempi koulumenestys ovat yhteydessä motivaatioon. Tytöille oli poikia tyypillisempää kuulua matalan matematiikan motivaation ryhmiin, kuten äikkäsuuntautuneisiin tai heikosti motivoituneisiin, mikä voi vaikuttaa heidän valintoihinsa tulevaisuudessa.

Myös aiemmat arvosanat kulkivat käsi kädessä motivaation kanssa: paremmat arvosanat ennustivat vahvempaa motivaatiota samassa oppiaineessa.

Vahvimmin ja heikoimmin motivoituneiden oppilaiden välinen ero päättöarvosanoissa oli suuri.

Lukioon pyrkiminen oli tyypillisintä vahvasti motivoituneille ja matikkasuuntautuneille, ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen puolestaan niille, joiden motivaatio kumpaakin oppiainetta kohtaan oli heikkoa. Osalla näistä oppilaista motivaatio saattaakin aiempien tutkimusten perusteella painottua esimerkiksi taito- ja taideaineisiin.

Myös motivaatioprofiilien muutoksilla oli pieniä yhteyksiä oppilaiden päättöarvosanoihin ja hakukohteisiin: oppilailla, jotka siirtyivät heikosti motivoituneista äikkäsuuntautuneisiin, oli korkeampi todennäköisyys hakea lukioon.

Vastaavasti motivaation lasku lukuvuoden aikana oli yhteydessä ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen.

Tutkimus osoittaa, että sukupuoli ja koulumenestys ennustavat oppiainekohtaista motivaatiota voimakkaasti ja ovat sitä kautta yhteydessä myös koulutuspolkujen muotoutumiseen.

Tulokset ovat linjassa niin aiemman tutkimuksen kuin arkisen kokemuksenkin kanssa: motivaatio vaihtelee oppilaiden välillä suuresti ja on linkittynyt niin oppilaan taustaan kuin koulumenestykseen ja -valintoihinkin.

– Näiden mekanismien ymmärtäminen on tärkeää, kun käydään keskustelua koulutuksellisesta tasa-arvosta: esimerkiksi tyttöjen keskimäärin matalamman matematiikan motivaation syyt ja seuraukset ovat kestoaihe, Polso sanoo. 

– On tärkeää miettiä, miten oppilaiden motivaatiota voidaan tukea tasapuolisesti.

Tutkimus pohjautuu valtakunnallisesti edustavaan määrälliseen kyselyaineistoon lukuvuodelta 2021–2022. Tutkijat yhdistivät siihen opiskelijavalintarekisteristä tiedot oppilaiden päättöarvosanoista ja ensisijaisesta hakukohteesta toisen asteen yhteishaussa.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta.