AL: Uutuuskirjan mukaan presidentti Niinistö halusi kesällä 2015 päästää Venäjän duuman puhemiehen ETYK-konferenssin 40-vuotismerkkipäivään
Presidentti Sauli Niinistö olisi kesällä 2015 halunnut päästää Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryshkinin ja viisi muuta venäläistä poliitikkoa Suomeen, kun Helsingissä juhlittiin vuonna 1975 pidetyn ETYK-konferenssin 40-vuotismerkkipäivää, uutisoi Aamulehti.
Asia ilmenee tänään julkaistavasta kirjasta Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. Kirjan on kirjoittanut kaksi Aamulehden toimittajaa.
Kirjassa kerrotaan, että Niinistö oli TP-Utvassa eli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eri mieltä Naryshkinin maahantulosta kuin ulkoministeri Timo Soini ja kokoomuksen puheenjohtajana toiminut Alexander Stubb. Asiasta on kertonut kolme päätöksenteon vaiheet tuntevaa lähdettä.
– Niinistö olisi päästänyt Naryshkinin Suomeen. Ulkoministeriön virkamiehet kävivät asiasta kuumana, kertoo yksi ulkopolitiikan vaikuttajista kirjassa.
– Presidentti olisi ollut valmis toisenlaiseen ratkaisuun, valottaa toinen lähde.
Kolmannen lähteen mukaan presidentti Niinistö haukkui ulkoministeriön virkamiehiä ”haukoiksi”.
Kun Suomi oli julkistanut ratkaisunsa, Venäjän ulkoministeriö nimitti sitä avoimen vihamieliseksi ja kutsui Suomen Moskovan suurlähettilään Hannu Himasen puhutteluun.
Selkkaukseen kytkeytyi Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle. Laitoksen reaktoritoimittajaksi ja rahoittajaksi oli tulossa Venäjän valtion energiayhtiö Rosatom.
Suomessa Fennovoima oli vastatuulessa. Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan. Kesäkuun lopussa oli alkanut näyttää siltä, että ehto ei täyty. Yhtäkkiä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kuitenkin kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut ennen kuullut.
Nopeasti paljastui, että asialla olivat venäläispankkeihin kytkeytyneet bulvaanit.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16. heinäkuuta 2015 odotetun ratkaisunsa, ettei bulvaani kelvannut kotimaiseksi, EU-maasta tulevaksi, osakkaaksi.
Niinistö oli edellisenä päivänä soittanut Putinille. Ministeriö puolestaan kertoi, että ratkaisu ei tarkoittanut Fennovoiman kaatumista. Fortum kertoi osavuosikatsauksessaan, ettei se ollut valmis pelastamaan Fennovoimaa.
Ulkopolitiikan päätöksentekoa ja tapahtumien yksityiskohtia tuntevat lähteet kertovat kirjassa, että presidentti Niinistö teki pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden – Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet vahingoittuisivat, ellei Fortum pelastaisi Fennovoimaa. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä.
Hallitus pakotti Niinistön tahdon mukaisesti Fortumin osakkaaksi ”suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään hankkeeseen”.
Kirjan mukaan Niinistö on haluton vastaamaan suoraan siihen, kuinka suuri on Fortumin Venäjälle sijoittamien miljardien turvallisuuspoliittinen painoarvo Suomelle.
– Niillä on erityisesti Fortumille suuri talousarvo. Näin minä olen ymmärtänyt. He ovat aika pitkän historian puitteissa Venäjälle sijoittaneet, ja kyllä kait liiketoimintaa harjoittava yhtiö sijoittaa niin, että se laskee saavansa takaisin, Niinistö vastasi kesäkuussa 2018.
Alkuviikosta on tulossa julki kaksi presidentti Niinistöstä kertovaa kirjaa.
Tänään julkaistaan kahden Aamulehden toimittajan kirja Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. Huomenna kirjakauppoihin on tulossa muun muassa Kalevan päätoimittajana toimineen Risto Uimosen kirja Sauli Niinistö – Tasavallan presidentti.
Niinistö ei ole osallistunut kumpaankaan kirjahankkeeseen. Tänään julkaistavan kirjan tekijät Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi ovat haastatelleet teosta varten muun muassa Niinistön opettajaa, nuoruuskavereita, Niinistön kanssa työskennelleitä sekä hänen kanssaan vallasta kilpailleita.
Kirjat julkaistaan Niinistön 70-vuotispäivän kynnyksellä. Hänen syntymäpäivänsä on 24. elokuuta.