Äitiyden lykkääminen yleistyy – Tutkimus paljastaa kytköksen terveysriskeihin ja eriarvoisuuteen
Suomessa yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus on kasvanut 27,7 prosenttiin kaikista synnytyksistä vuonna 2024. Suuntauksella on merkittäviä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia, tuore tutkimus kertoo.
Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta.
– Lasten hankkimista myöhemmin harkitsevien naisten kannattaa muistaa, että raskauden lykkääminen ei ole riskitöntä. Etenkin sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten riskit ovat jopa suurempia, sanoo väitöskirjatutkija Zahra Roustaei Helsingin yliopistosta.
Tutkimustulosten perusteella ensimmäisen synnytyksen lykkääminen yli 30 ikävuoden oli yhteydessä väestötason kokonaishedelmällisyyteen, joka on alle kaksi lasta naista kohden.
Sama ilmiö havaittiin kaikissa sosioekonomisissa luokissa, mutta alimpiin luokkiin kuuluvien naisten kokonaishedelmällisyys oli alhaisin useimmissa ikäryhmissä.
Väestönkasvun ylläpitäminen edellyttää, että kutakin naista kohden syntyvien lasten määrä ylittää väestön korvautumistason 2,1.
Vanhemmilla naisilla yleisempiä vaivoja ovat ylipaino ja raskausdiabetes, joiden tiedetään lisäävän komplikaatioiden riskiä raskauden aikana. Nämä äidin terveydentilaan liittyvät riskitekijät ovat yleisempiä heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla naisilla.
Synnyttäjien keski-iän nousu lisää näitä eriarvoisuuksia entisestään.
Esimerkiksi vähintään 35-vuotiailla pitkäaikaistyöttömillä naisilla oli jopa 2,3 kertaa suurempi äidin ylipainoriski ja 1,6 suurempi raskausdiabeteksen riski kuin samanikäisillä ylempien sosioekonomisten luokkien naisilla.
Tähän saattaa liittyä pitkäkestoista sosioekonomista huono-osaisuutta, joka voi lisätä iäkkäämpien äitien alttiutta terveysongelmille.
Raskaus- ja vauva-ajan eli perinataaliajan masennuksen riski on suurin teini-ikäisillä äideillä. Riski kuitenkin lähtee jälleen kasvuun 35-vuotiailla ja sitä vanhemmilla alempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvilla naisilla, jotka lykkäävät lasten hankkimista.
Tutkimus perustuu syntyneiden lasten rekisterin, hoitoilmoitusrekisterin ja Tilastokeskuksen aineistoihin. Tutkimusaineisto kattoi peräti 1 792 792 Suomessa synnyttänyttä naista vuosilta 1987–2016.