Pääministeriehdokkaaksi nimitetty kokoomusjohtaja matkalla kohti tappiota Ruotsissa
Ruotsissa yritys avata politiikan umpisolmua näytti edistyvän maanantaina, kun pääministeriehdokkaaksi nimitetty kokoomusjohtaja Ulf Kristersson kertoi haluavansa muodostaa hallituksen kristillisdemokraattien kanssa. Paluu lähtöruutuun lienee kuitenkin edessä jo keskiviikkona, kun valtiopäivät äänestää Kristerssonin asemasta.
Tappio näytti varmalta, sillä ennen syyskuun vaaleja yhtenäisenä esiintynyt porvariallianssi on hajoamassa. Keskustapuolue ja liberaalit äänestävät kaikesta päätellen Kristerssonia vastaan.
– Voi kyllä sanoa, että olen vähän turhautunut, Kristersson kommentoi tilannetta.
– On historiallista, jos päädytään tilanteeseen, jossa porvarillinen puolue äänestää porvarillista pääministeriä vastaan. Viimeksi niin tapahtui 40 vuotta sitten, päivitteli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch Thor.
Keskustapuolueen ja liberaalien perusteet selän kääntämisessä liittolaisille ovat samat, joilla he torjuivat lähdön Kristerssonin ykkösvaihtoehtona olleeseen neljän puolueen porvarihallitukseen. Keskustan ja liberaalien mukaan tuollainen vähemmistöhallitus olisi väkisinkin riippuvainen maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien tuesta.
Kristersson on tuloksetta vakuuttanut, ettei näin ole. Hän sanoo, ettei ole käynyt ruotsidemokraattien kanssa keskusteluja porvarihallituksen tukemisesta.
Syyskuun vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut ruotsidemokraatit ei ollut vielä maanantaina iltapäivällä ilmoittanut, miten aikoo äänestää keskiviikkona. Jos puolue päätyy äänestämään Kristerssonia vastaan, ei keskustapuolueen ja liberaalien äänillä olisi edes merkitystä. Punavihreä blokki – sosiaalidemokraatit, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue – kun äänestää joka tapauksessa Kristerssonia vastaan.
Kristerssonin ehdottamalla kahden puolueen hallituksella olisi vain 92 edustajaa 349-paikkaisessa parlamentissa. Kokoomusjohtaja sanoo kuitenkin olevansa valmis pääministeriehdokkaaksi myös tappion jälkeen.
– Olen käytettävissä niin kauan kunnes saamme uuden hallituksen tai pidetään uudet vaalit, Kristersson sanoi.
Pelkästään numeroiden perusteella enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvittaisiin yhteistyötä yli blokkirajan tai ruotsidemokraattien sietämistä ainakin hallituksen tukipuolueena. Tällaisesta ei ole toistaiseksi ollut merkkejä.
Lopulta edessä voivat olla myös uudet vaalit. Niiden houkuttelevuutta vähentää se, etteivät puolueiden voimasuhteet välttämättä muuttuisi ainakaan helpommiksi hallituksen muodostamisen kannalta. Neuvotteluista syrjään jätettyjen ruotsidemokraattien kannatuksen on arvioitu jopa kasvavan nykyisestä.