Riitelykulttuurista luottamuksen Suomeen
Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta varjostavat tänään pelko ja epävarmuus. Ennen ihmisillä oli kykyä ja rohkeutta nähdä edessä monenlaisia mahdollisuuksia. Nyt kuulemme ja näemme päivittäin ongelmia ja uhkia kaikkialla. Täytämme mielemme negatiivisuudella.
Luonnollisesti tähän vaikuttaa maailma ympärillämme. Silti paljon on myös omissa käsissämme. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen toiminnassa on kuluneella vaalikaudella korostunut umpimielisen riidankylväjän kulttuuri.
Hallitus on ryskännyt raamit kaulassa luottamustaan kuluttaen. Yhteiskunnan rakenteita rikkoen. Ketään kuuntelematta. Kenenkään kanssa neuvottelematta. Valtaa on käytetty repivällä voimalla. Miettimättä, mikä olisi pidemmän päälle viisas toimintatapa.
Suomi on yhä maailman onnellisin tai ainakin tyytyväisin kansa, mutta moni kokee epävarmuutta huomisesta. Maatamme vaivaa näköalaton lamaantuminen. Suoranainen neuvottomuus. Tämä on heijastunut myös talouden apatiaan.
Suosiotaan vahvistavalla keskustalla on tilaisuus toimia vastavoimana tälle. Ryhtyä määrätietoisesti rakentamaan luottamuksen Suomea, jossa yhteiskunta perustuu ihmisten keskinäiselle kunnioitukselle.
On aika vaihtaa Suomen ongelmakeskeisyys ratkaisuja korostavaan puhetapaan ja toimintaan, joka rakentaa uskoa ja yhteistä toivoa. Meidän on syytä muistuttaa itsellemme Martin Luther Kingin kuuluisan ”I Have a Dream” -puheen kaltaisesta asenteesta: rakentavasta visioinnista, joka yhdistää ihmiset. Eikä revi heitä erilleen vihan tai epäluottamuksen kautta.
Tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä on se, millaisia valmiuksia annamme seuraavalle sukupolvelle. Futuristi Perttu Pölönen herätti ajattelemaan tätä vieraillessaan lasteni koulun vanhempainyhdistyksen järjestämällä luennolla: opetammeko lapsille ja nuorille todellista vapautta valita oma polkunsa vai pelkästään niitä taitoja, joilla vain selvitään hengissä alati muuttuvassa maailmassa?
Tämä valinta on keskeinen, jos haluamme rakentaa aidosti kestävän ja innostavan tulevaisuuden Suomelle.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on oikeassa tavoitellessaan puolueellemme jälleen suomalaisten suurinta luottamusta ja pääministeripuolueen asemaa. Meidän keskustalaisten on vastattava tähän haasteeseen kunnianhimoisella uudistusohjelmalla. On syytä kääriä hihat paikallisesti – joka puolella Suomea.
Nyt käynnissä olevat keskustan kaksi suurta ohjelmatyötä, Suunta Suomelle -ohjelma ja periaateohjelman uudistaminen, tarjoavat meille mahdollisuuden määrittää selkeän, toiveikkaan ja eteenpäin katsovan vision isänmaalle ja puolueelle.
Avataan ovet jokaiselle suomalaiselle ja kutsutaan kaikki mukaan keskusteluun, koska yhteiset tavoitteet syntyvät vain avoimesta vuoropuhelusta ja kaikkien halukkaiden suomalaisten osallistumisesta.
Suomen suunta muuttuu vain, jos uskallamme olla rohkeasti ratkaisukeskeisiä ja innostavia – sekä teoissa että puheissa. On aika jättää sivuun menneiden aikojen epäluulo ja pelko. Rakennetaan yhdessä luottamuksen, kukoistuksen ja toivon Suomi. Maa, jossa parempaa tulevaisuutta odotetaan taas uteliaalla mielellä.