Oikeuttaako hallitusvalta öykkärimäisyyteen?
Valtio yllätti kunnat pahanpäiväisesti perjantai-iltana. Kunnille kerrottiin satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksesta valtionosuuksiin.
Tieto tuli saman päivän iltana, johon mennessä kuntien on lain mukaan ilmoitettava seuraavan vuoden veroprosenttinsa. Kuntien ja valtion luottamussuhdetta on rikottu poikkeuksellisella tavalla.
Edessä on leikkauksia varhaiskasvatukseen ja kouluihin tai velanottoa. Hallitus voi ja sen tulee korjata tilannetta. Jos tahtoa on, keinot kuntien auttamiseksi varmasti löytyvät.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun hallitus lähetti kuohuttavan tiedotteen perjantaina virka-ajan päätyttyä. Pääministeri Orpon oikeistohallituksen tavaramerkillä on aiemmin laitettu sosiaaliturvaleikkauksia tynkämittaisille lausuntokierroksille.
Demokratiaan kuuluu, että vaalien tulos vaikuttaa politiikan sisältöihin. Ohjelmaa voisi kuitenkin toteuttaa myös kansalaisia kunnioittavalla tavalla sen sijaan, että rymistelee raamit kaulassa kaikkialla.
Hallitus on repivillä toimintatavoillaan suututtanut erilaisia kansalaisryhmiä yksi toisensa perään. Tuoreen puoluebarometrin mukaan suomalaisista 60 prosenttia arvioi hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Ylen kannatusmittauksen mukaan enää rapeat 45 prosenttia äänestäisi nykyisiä hallituspuolueita.
Toinen tuore esimerkki hallituksen poikkeuksellisista toimintatavoista on se, ettei Strategisen tutkimuksen neuvoston esittämää tutkimusteemaa ensi vuodelle aiota hyväksyä. Hallituksen mielestä siinä ei käsitellä riittävästi maahanmuuton negatiivisia vaikutuksia.
Kyseessä on ennenkuulumaton poliittinen väliintulo tiedeyhteisön ja tiedon käyttäjien yhteisessä vuoropuhelussa muodostuneeseen ehdotukseen.
Se on luovutettu hallitukselle jo kesäkuussa. Tutkijayhteisö on käytännön syistä joutunut valmistelemaan poikkitieteellisiä rahoitushakemuksia hyvissä ajoin. Nyt hallitus yhtäkkiä viimetingassa vetää maton jalkojen alta.
Tällä hetkellä Suomessa on kasvussa vain työttömyys, konkurssien määrä ja valtion velka.
Vantaalaisena ja Ruotsin rajalla Lapissa varttuneena olen itse pöyristynyt siitä, että hallitus jättää Venäjän hyökkäyssodasta eniten kärsineet maakunnat yksin selviämään. En käsitä tällaista maan kahtia jakamista.
Hallituksen käsissä olevat kehittämissatsaukset kohdistuvat systemaattisesti Etelä- ja Länsi-Suomeen, josta kannattamaton Turun tunnin juna on paraatiesimerkki. Samanaikaisesti itärajan maakuntien aluekehitysrahoista leikataan.
Kokonaan oma tarinansa on hallituksen toiminta työmarkkinoilla. Tätä menoa ollaan päätymässä rajuun yhteenottoon talven mittaan. Työllisyyttä ja talouskasvua pitää vauhdittaa uudistuksin, mutta luottamus ei rakennu sanelemalla vaan sopimalla. Yhteistyön sijaan muun muassa rahaministeri on keskittynyt syyttämään ammattiliittoja vääristelystä ja uhkailusta.
Toki kokonaan eri asia on, että saako hallitus ylipäätänsä ohjelmansa tavoitteet toteutettua öykkäröinnillä.
Tällä hetkellä Suomessa on kasvussa vain työttömyys, konkurssien määrä ja valtion velka. Ei hyvältä näytä.