MTK: Hallitus unohti maatalouden kustannuskriisin – Kasvutoimet jäivät kesken, sanovat järjestöt
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on pettynyt siihen, ettei hallituksen kehysriihestä löytynyt vastauksia maatalouden akuuttiin kustannuskriisiin.
Hallitus sai kaksipäiväiset riihineuvottelunsa päätökseen keskiviikkona. Neuvotteluiden tuloksista se kertoi myöhään keskiviikkoiltana.
MTK sanoo tiedotteessaan, ettei energiaveron palautukseen kahdeksi vuodeksi tehty 10 miljoonan euron korotus korjaa tilannetta, jossa satojen miljoonien eurojen kustannusnousut lannoitteisiin ja polttoaineisiin kasaantuvat nopeasti maatiloille.
– On pettymys, ettei hallitus vastannut MTK:n esitykseen 100 miljoonan euron kriisituesta, tiedotteessa summataan.
MTK:n mukaan hallitus unohti riihessä myös metsäsektorin. Esimerkiksi lisäystä metsänhoidon Metka-rahoihin ei tehty. Myös kasvavat leikkaukset perustienpidon rahoitukseen saavat MTK:lta tuomion.
– Ilman toimivaa infraa maamme teollisuus pysähtyy, tiedotteessa huomautetaan.
Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on puolestaan pettynyt siihen, ettei hallitus tarttunut keinoihin vauhdittaa elintarvikealan kasvua, vihreää siirtymää tai keventää yritysten kustannustaakkaa.
ETL huomauttaa, että vaikka riihessä ei tullut uusia veroja, elintarvikealan kustannustaakka säilyy raskaana.
– Toivomme hallitukselta rohkeutta purkaa sääntelyä ja keventää hallinnollista taakkaa. Kustannuksia nostavien lakiesitysten valmistelu on pysäytettävä, ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä vaatii tiedotteessa.
ETL olisi kaivannut kehysriihestä myös TKI-verovähennyksen laajentamista ja määräaikaisia superpoistoja kone- ja laiteinvestoinneille.
– Jäimme kaipaamaan konkreettisia linjauksia, joilla olisi tuettu ruoka-alan ilmastopäästöjen vähentämistä sekä omavaraisuuden vahvistamista lannoitteissa ja polttoaineissa.
Sivistysala ry (Sivista) arvostelee puolestaan hallituksen tekemiä leikkauksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sivistan mukaan ne ovat erityisen vahingollisia.
Hallitus päätti riihessään 39 miljoonan euron säästöstä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Sivistan toimitusjohtaja Jenni Järvelä sanoo tiedotteessa, että uutta luova tutkimus on ratkaisevassa roolissa Suomen hitaan kasvun piristämiseksi.
Hallitus sanoi pitävänsä kiinni parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta nostaa valtion TKI-rahoitus 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
– Mutta tällainen temppu ei herätä luottamusta, Järvelä lataa.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan hallitukselta jäi kehysriihessä uupumaan visio kasvusta.
Sivuun riihessä jäi myös koulutuksen ja osaamisen merkitys talouskasvun vauhdittajana, OAJ näkee.
Pettynyt OAJ on siihen, ettei hallitus tarttunut esimerkiksi järjestön ehdottamaan kasvutakuuseen, jossa laadittaisiin pitkän aikavälin suunnitelma koulutus- ja osaamistason nostamiseksi talouskasvun vauhdittajana.
OAJ muistuttaa hallitusta siitä, ettei pelkkä sopeuttaminen nosta Suomea talousvaikeuksista.
Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien indeksijarrun kiristäminen vie sen mukaan pohjaa hallituksen perusopetuksen kehittämistoimilta.
Jo voimassa olevan indeksijarrun kiristäminen 2,8 prosenttiyksikköön vuodelle 2027 on OAJ:n mukaan isku perusopetukselle ja varhaiskasvatukselle.
Myös esimerkiksi Teknologiateollisuus ry jäi kaipaamaan hallitukselta enemmän paukkuja kasvutoimiin, vaikka se olikin niihin pääosin tyytyväinen.
Teknologiateollisuuden mukaan hallituksella loppui yritysten TKI-toiminnan kiihdyttämisessä ja osaamistason nostossa vauhti kesken.
– Epävarman toimintaympäristön aiheuttamia huolia kotimaassa olisi syytä rauhoittaa tukemalla kunnianhimoisemmin vientialan yritysten investointiaikeita sekä kasvu- ja työllisyysodotuksia, tiedotteessa sanotaan.