Lukijalta: Hiljainen voima – evakkonaisten perintö
Evakkojen liputuspäivä pysäyttää meidät muistamaan yhtä Suomen historian suurinta inhimillistä kokemusta. Yli 400 000 suomalaista joutui lopullisesti jättämään kotinsa, peltonsa ja juurensa.
Kun miehet olivat rintamalla, lähtemisen hetki tuli naisille nopeasti. He pakkasivat sen, minkä jaksoivat kantaa. He kantoivat sylissään lapsia, mukanaan vanhuksia ja kotieläimiä, ja sydämessään huolen siitä, näkevätkö enää koskaan kotinsa.
Evakkonaisten tarina ei ole vain siirtymistä paikasta toiseen. Se on selviytymistä, vastuunkantoa ja hiljaista sitkeyttä.
Moni nainen joutui jättämään taakseen kaiken tutun ja turvallisen. Uudessa paikassa ei odottanut valmis koti, vaan epävarmuus, epäluulo, jopa suoranainen torjunta. Silti heidän piti rakentaa arki uudelleen. Löytää työtä, huolehtia lapsista, pitää perhe koossa ja luoda toivoa tilanteessa, jossa sitä oli vähän.
He tekivät tämän usein ilman ääntä, ilman tunnustusta.
Evakkonaiset kantoivat mukanaan paitsi tavaroita, myös kulttuuria, tapoja ja yhteisöllisyyttä. He rakensivat uudet kodit, mutta samalla he rakensivat myös Suomea uudelleen. Se työ näkyy yhä – kylissä, kaupungeissa ja sukupolvissa, jotka ovat kasvaneet heidän perintönsä varassa.
On tärkeää muistaa, että evakkous ei ollut vain historiallinen tapahtuma. Se oli kokemus, joka jätti jäljen ihmisiin. Suru menetetystä, juurettomuuden tunne ja jatkuva sopeutumisen vaatimus kulkivat mukana pitkään – ja osin kulkevat yhä.
Silti näiden kokemusten rinnalla kulkee toinen tarina: rohkeuden, sitkeyden ja toivon tarina.
Evakkojen liputuspäivänä meidän tehtävämme ei ole vain muistaa menneitä, vaan myös ymmärtää niiden merkitys. Evakkonaisten elämä muistuttaa meitä siitä, mitä tarkoittaa kantaa vastuuta silloinkin, kun olosuhteet ovat kaikkea muuta kuin oikeudenmukaiset.
He eivät ehkä pitäneet itsestään meteliä. Mutta ilman heitä Suomi ei olisi se maa, joka se tänään on.
Mervi Mäki-Neste
evakon lapsenlapsi
Suomen Keskustanaisten pääsihteeri
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/