Vetoapua maailmalta ei ole odotettavissa
Suomen suurimpiin sijoittajiin kuuluvan Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio uskoo, että talouden kasvuennusteita tältä vuodelta joudutaan pudottamaan selvästi alaspäin.
Hänen mukaansa on olemassa iso riski siitä, että vuodesta tulee jälleen taantumavuosi Suomelle.
Alkuvuosi on ollut finanssimarkkinoilla poikkeuksellisen myrskyisä. Ritakallion mukaan markkinoiden hermoilu alkaa näkyä myös yleisessä taloustilanteessa.
– Vuodesta tulee haastava maailmantaloudessa. Maailmantalouden kasvu ei ylläkään kolmeen prosenttiin, vaan jää selvästi kakkosella alkavaan vauhtiin. Tämä on alhainen taso, sillä ennen finanssikriisiä maailmantalous kasvoi vuosia yli neljän prosentin vauhtia, Ritakallio sanoo STT:lle.
Euroopassa on ollut odotuksia kasvun vauhdittumisesta, mutta Ritakallion mukaan viime kuukausien tapahtumat voivat viedä pohjaa pois elpymiseltä.
Alustavien tilastojen perusteella Suomen talous oli lähellä nollakasvua viime vuonna, ja tälle vuodelle on Suomelle povattu hentoista kasvua.
– Saattoi olla, että viime vuosi oli Suomelle neljäs negatiivisen kasvun vuosi. On olemassa iso riski, että tästä vuodesta tulee viides taantumavuosi Suomelle. En toivo sitä, että mutta kun katsoo realistisesti nykyistä informaatiota, niin hankalalta näyttää, Ritakallio sanoo.
Hänen mukaansa Suomen tilannetta vaikeuttaa edelleen Suomelle tärkeän vientimaan Venäjän erittäin vaikea taloustilanne.
Hermoilu finanssimarkkinoilla jatkuu.
Ritakallio arvio STT:n haastattelussa vuodenvaihteessa, että riski uudesta finanssikriisistä lähivuosina on merkittävästi kasvanut.
– Tilanne on pahentunut nopeammin kuin uskalsi pelätäkään, Ritakallio sanoo nyt.
Monien isojen eurooppalaisten pankkien kurssit ovat laskeneet alkuvuoden aikana jopa 30–40 prosenttia. Lisäksi pankkien liikkeelle laskemien velkapaperien riskit arvioidaan paljon aiempaa suuremmiksi.
– Erityisesti huomiota on kiinnitetty Deutsche Bankin vaikeuksiin ja italialaisten pankkien suureen ongelmaluottojen määrään. Lisäksi monilla eteläeurooppalaisilla pankeilla on paljon kytköksiä Latinalaiseen Amerikkaan, jossa raaka-aineiden hintojen lasku on vienyt useiden maiden taloudet huonoon kuntoon, Ritakallio sanoo.
Hän odottaa, että hermoilu tulee jatkumaan finanssimarkkinoilla.
– Näyttää siltä, että osakemarkkinoilla on käynnistynyt jonkinasteinen laskumarkkina, lähes seitsemän vuotta kestäneen nousun jälkeen, Ritakallio sanoo.
OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen ja Handelsbankenin Suomen pääekonomistin Tiina Heleniukseen mukaan riskit maailmantaloudessa ovat kasvaneet viime aikoina.
OP ennusti tammikuussa, ettei maailmantaloudessa nähdä tänä vuonna elpymistä ja Suomen talous yltää vain 0,8 prosentin kasvuun.
– Viime viikkojen kehityksen ja rahoitusmarkkinoiden heilunnan takia riskit ovat kasvaneet, että kehitys olisi vieläkin huonompaa maailmantaloudessa kuin on ajateltu, sanoo Heiskanen.
Vaikka riskit ovatkin kasvaneet, hänen mukaansa näkymät eivät ole kuitenkaan dramaattisesti muuttuneet.
Jos maailmantaloudessa ei tapahdu dramaattisia muutoksia, Helenius uskoo Suomen talouden yltävän tänä vuonna kasvuun yksityisten investointien maltillisen elpymisen ja kulutuksen kasvun vetämä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan on vaikea vielä ennakoida, onko alkuvuoden markkinaturbulenssi merkki talouden selvästä käänteestä heikompaan.
Se on kuitenkin hänen mukaansa selvää, että lisää vetoapua maailmantaloudesta ei Suomen taloudelle ole tulossa. Tällaisissa tai heikommissa oloissa on pärjättävä.
Ilman markkinoiden heiluntaakin viime vuoden lopun tilastotiedot Suomen taloudesta eivät ole hänen mukaansa rohkaisevia.
– Kaikki viittaa siihen, että viime vuosi ei kovin hyväksi muodostu, ja lähtötaso tälle vuodelle on jonkin verran heikompi kuin vielä syksyllä kuviteltiin, Vihriälä sanoo.
Hänen mukaansa on hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos laskee nykyistä ennustettaan Suomen talouskasvusta.
Tutkimuslaitos on ennustanut Suomelle prosentin talouskasvua tälle vuodelle.
Kasvuodotusten hiipuminen hankaloittaisi edelleen julkisen talouden tilannetta. Vaikutusten mittaluokkaa julkiselle taloudelle on Vihriälän mukaan vaikea vielä arvioida.
– Pakolaistilanteen aiheuttamat menot joka tapauksessa pienentävät julkisen talouden kiristymistä ja sitä kautta korjaantumista, Vihriälä sanoo.
Juttua muokattu ja täydennetty 14.2. kello 14.44.