PTT: EU:n maatalouspolitiikan uudistus jäi vajaaksi

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan viimeisin uudistus vuonna 2014 jäi vaatimattomaksi tavoitteisiin nähden.

Pyrkimyksenä oli vahvistaa maataloussektorin taloudellista ja ekologista kilpailukykyä tukemalla innovaatioita, taistella ilmastonmuutosta vastaan ja tukea maaseutualueiden työllisyyttä ja kasvua.

Esimerkiksi viherryttämisen toteuttaminen kuitenkin epäonnistui.  

Tutkimuslaitos listaa tähän useita syitä.

Ensinnäkin paineet uudistuksille vähenivät, koska EU:n budjettikehykseen ei tullut merkittäviä leikkauksia ja myös CAP:n budjetti pysyi ennallaan.

Toisaalta asiaan vaikutti EU-parlamentin mukaantulo uudistustyöhön. 

– Parlamentissa maatalouden etujärjestöillä suurempi mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, ja viljelijöiden intressit ovat vahvemmin esillä verrattuna esimerkiksi ympäristöjärjestöihin, tutkimuslaitos toteaa.

Maatalousekonomisti Heini Toikkasen mukaan seuraavaan, vuonna 2021 toteutettavaan uudistukseen, kohdistuu voimakkaita muutospaineita. Näitä lisää muun muassa kasvava kilpailu julkisesta rahasta.

– EU:ssa suuret yhteiskunnalliset kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja pakolaisvirrat, kiristävät kilpailua julkisesta rahasta. Maatalouspolitiikan on kyettävä uudistumaan aikaisempaa nopeammin, jotta se pysyy yleisesti hyväksyttävänä, Toikkanen sanoo.

Hän huomauttaa myös, että mitä pidempään uudistuksia lykätään, sitä suurempia rakenteellisia muutoksia vaaditaan samalla kertaa.

– Valmistelun suhteen aikaa ei ole hukattavissa, vaan työhön on tartuttava tosissaan ja hyvissä ajoin.