Keskustan Siponen: Velkakierteen jatkuminen paisuttaa korkomenoja entisestään – "En lähtisi muita taloudenpidosta haukkumaan"
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markku Siponen arvostelee valtiovarainministeri Riikka Purran vuoden 2027 budjettiehdotusta. Siposen mukaan lähes 13 miljardia euroa alijäämäinen ehdotus osoittaa, ettei hallitus ole onnistunut lupauksessaan pysäyttää Suomen velkaantumista.
Valtion budjettitalouden alijäämät nousevat vuosina 2024–2027 valtiovarainministeriön lukujen perusteella yhteensä noin 51 miljardiin euroon.
– Valtiovarainministeri Purra arvioi ennen budjettiesittelyään, että keskusta olisi pihalla taloudesta. Näillä velkaluvuilla ja näytöillä en lähtisi muita taloudenpidosta haukkumaan. Tosiasiat puhuvat puolestaan, Siponen sanoo.
Siposen mukaan hallituksen velkapolitiikan epäonnistumista alleviivaa se, että vuoden 2027 korkomenojen arvioidaan kohoavan jo 4,3 miljardiin euroon.
– Korkotason muutokset eivät tietenkään ole hallituksen päätettävissä. Jokainen uusi velkaeuro kuitenkin kasvattaa Suomen tulevaa korkolaskua. Kun hallitus ottaa ennätysmäärän velkaa, se ei voi pestä käsiään myöskään kasvavista korkomenoista.
Siponen muistuttaa, että kokoomus lupasi ennen eduskuntavaaleja lopettaa velkaantumisen ja hallitus tavoitteli 100 000 uuden työllisen syntymistä.
– Velkaantuminen ei ole loppunut, vaan hallituskauden velkasaldo nousee yli 50 miljardiin euroon. Työpaikkojen määrän voimakkaan kasvun sijasta Suomi kärsii suurtyöttömyydestä. Sekä velkaantumisen pysäyttäminen että työllisyyden vahvistaminen ovat jäämässä seuraavan hallituksen tehtäviksi.
Siponen pitää vakavana puutteena sitä, ettei budjettiehdotus sisällä uusia täsmätoimia pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi.
– Talouskasvun vahvistuminen helpottaa työttömyyttä aikanaan, mutta sen odottaminen ei riitä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut poikkeuksellisen korkealle ja nuorisotyöttömyys on vakavalla tasolla. Nopeita ja kohdennettuja toimia olisi tarvittu jo pitkään.
Siposen mukaan työttömyyden pitkittymisestä maksetaan sekä inhimillisesti että julkisessa taloudessa.
– Mitä pidempään ihminen on vailla työtä, sitä suurempi on riski, että työttömyys muuttuu rakenteelliseksi ja pysyväksi. Erityisen vakavaa on nuoren jääminen työelämän ulkopuolelle heti työuran alussa. Sen seuraukset voivat näkyä toimeentulossa ja hyvinvoinnissa vuosikymmenten ajan.
Siposen mukaan kuntien työttömyysetuuksien rahoitusvastuuta pitäisi uudistaa siten, että kunnat voisivat käyttää vastaavan rahoituksen suoraan oman alueensa työllistämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen.
Nuorille pitäisi toteuttaa takuutyömalli, jossa työttömyysturvaan muutoin käytettävää rahaa ohjattaisiin palkkaan ja todelliseen työhön. Keskusta puolittaisi lisäksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen sivukulut ensimmäisen vuoden ajaksi.
– Pienissä yrityksissä on kymmenientuhansien uusien työpaikkojen mahdollisuus. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle kuitenkin suuri taloudellinen riski. Sivukulujen määräaikainen puolittaminen alentaisi kynnystä ottaa ratkaiseva askel yksinyrittäjästä työnantajaksi.
Siposen mukaan Suomi tarvitsee samanaikaisesti vastuullista julkisen talouden sopeuttamista ja työpaikkojen syntymistä edistäviä ratkaisuja.
– Suomella ei ole varaa budjettiin, jossa kasvavat velat ja korkolasku jätetään seuraavan hallituksen maksettaviksi ja työttömät odottamaan parempia aikoja. Työtä ei pidä siirtää huomiselle, kun päätöksiä voitaisiin tehdä jo tänään, Siponen sanoo.