Professori ihmettelee Mari Rantasen tylyä suhtautumista Espanjaan – "Onko Suomen intressien kannalta järkevää?"
Siihen, mikä Ceutan siirtolaistilanteen Espanjassa aiheutti, on tässä vaiheessa vaikea vastata, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Yhdeksi syypääksi on arveltu Marokon valtiota, mutta Teivaisen mukaan on epäselvää, kuinka aktiivisesti Marokko toimi päästäessään siirtolaiset Espanjan puolelle.
Ceutan alueelle saapui muutaman päivän aikana Marokosta noin 60 000 siirtolaista, joista Espanjan sisäministeriö kertoi perjantaina noin 48 000 palanneen takaisin.
– On viitteitä siitä, että se liittyisi yhtäältä Espanjan lähestymisen Algerian kanssa, joka on Marokon pitkäaikainen kiistakumppani. On myös väläytelty, että jokin valtiollinen toimija olisi voinut kannustaa Marokkoa, Teivainen sanoo STT:lle.
Teivaisen mukaan valtioista esille on noussut muun muassa Israel, sillä Espanja on suhtautunut Israelin sotimiseen Gazassa eurooppalaisittain tiukasti.
Yhdeksi vaihtoehdoksi on nostettu puolestaan Yhdysvallat, sillä presidentti Donald Trump haukkui heinäkuun alussa Espanjan siitä, että maa ei hänen mukaansa osallistu tarpeeksi Naton kustannuksiin.
Lisäksi Espanjan pääministeri Pedro Sanchezin hallitus on Teivaisen mukaan tehnyt viime kuukausina päätöksiä, jotka ovat parantaneet joidenkin turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten asemaa.
Espanja on muun muassa päättänyt myöntää puolelle miljoonalle paperittomalle siirtolaiselle laillisen statuksen.
– Yhtenä tekijänä voivat olla oletukset siitä, että vesirajan ylittämällä uimalla pääsisi lähemmäksi maahantuloa kuin aiemmin. Tällainen päätös tehtiin äskettäin korkeimmassa oikeudessa, Teivainen kertoo.
Suomessa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi perjantaina viestipalvelu X:ssä kannattavansa Italian pääministerin Giorgia Melonin ehdotusta Espanjan Schengen-sopimuksen keskeyttämisestä.
– Sellaiset maat jotka eivät täytä velvollisuuttaan suojata ulkorajaa, eivät voi olla Schengenin jäseniä, Rantanen kirjoitti.
Venäjä kohdisti välineellistettyä maahantuloa Suomeen loppuvuodesta 2023, ja Teivaisen mukaan tämän ja sisäministerin vaatimuksen välillä on jännite.
– Onko Suomen intressien kannalta järkevää luoda ennakkotapauksia sille, että muut eurooppalaiset maat alkavat suhtautua niin, että äkillisen ulkoisen paineen kohteeksi johtunutta EU:n ulkorajavaltiota tulee rangaista?
Sisäministeri Rantanen ei antanut STT:lle haastattelua lauantaina. Hän viestitti tekstiviestillä, että kuten aiemmin totesi, Suomi valmistelee sisärajatarkastusten palauttamista.
Rantanen kertoi valmistelusta sisärajatarkastusten palauttamiseksi MTV:n uutisille perjantaina.
– Seuraamme tarkasti tilannetta ja tarvittaessa ryhdymme päätöksentekoon, ministeri viestitti.
Teivaisen mukaan Suomessa tuskin toivotaan, että jos maahan kohdistuisi siirtolaisista johtuvaa tai sotilaallista painetta, Suomeen suhtauduttaisiin yhtä tylysti kuin Suomi on sisäministerin suulla viestinyt suhtautumisestaan Espanjaan.
Euroopan maiden välinen solidaarisuus on Teivaisen mukaan iso kysymys. Hänen mukaansa maat muistavat ne, joilta on saatu apua ja ne, jotka ovat pyrkineet eristämään ja torumaan paineen alla olevaa valtiota.
Espanjan pääministeri Sanchez on kirjoittanut EU-johdolle Ceutan tilanteen vuoksi. Hän kutsui joidenkin EU-maiden vastausta Ceutan tapahtumiin itsekkääksi ja pyysi EU-maiden sisäministerien tapaamista.
Suomen näkemys on Teivaisen mukaan jossain määrin ristiriidassa Suomen itsenäisyyden säilyttämiseen liittyvien kamppailujen kanssa.
– Meillä on pitkä perinne sille, että kun rajalla alkaa rytistä, mietitään, tulevatko muut apuun vai ei. Jäämmekö yksin?
Teivaisen mukaan sisäministerin kommentit voivat liittyä lähestyviin eduskuntavaaleihin. Rantanen on ehdolla Helsingissä, samoin kuin sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.).
Teivaisen mukaan Rantasen kommentteja voi tulkita myös vaalipoliittisena profiloitumisena, vaikka ministerin omia motiiveja Teivainen ei halua arvioida.
Teivaisen mukaan monet Schengen-maat ovat poikenneet Schengen-sopimuksesta ja tehneet rajavalvontaa muun muassa koronapandemian aikana, mutta sopimuksen piirissä olevan maan sulkeminen sen ulkopuolelle tai kokonaan erottaminen olisi paljon monimutkaisempaa.
– En tiedä, kuinka tosissaan tässä ollaan. Ei sisäministerinkään lausuntoa ole syytä tulkita liian jyrkästi, vaikka siinä onkin tylyksi tulkittava sävy. Tässä ei vaikuta olevan tulossa mitään kovin pitkälle meneviä varsinaisia toimenpiteitä, Teivainen sanoo.
Suomi liittyi lauantaina kirjeeseen, jossa vaaditaan EU:lta välittömiä toimia Ceutan tapahtumien vuoksi. Kirjeen oli allekirjoittanut lauantai-iltapäivään mennessä 22 valtiota.
STT ei ole tavoittanut ulkoministeri Elina Valtosta (kok.) tai pääministeri Petteri Orpoa (kok.) kommentoimaan Ceutan tilanteen vaikutuksia Suomeen.