Pekka Haavisto Venäjän viesteistä Suomelle: "Vähän pitää nyt kestää merivettä"
Toimitusministeristön ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Venäjän Suomeen kohdistamien viestien kanssa on kestettävä nyt merivettä.
Haavisto kommentoi asiaa STT:lle sen jälkeen, kun hän oli allekirjoittanut julkilausuman maiden välisestä 6G-yhteistyöstä ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa.
Suomi on aiemmin muun muassa antanut nootin Venäjälle, koska Suomen edustustojen rahaliikenne Venäjällä on estetty.
Haavisto kertasi Suomen puolestaan pyrkineen auttamaan Venäjää saamaan oman Suomen-edustustonsa rahaliikennettä kuntoon, vaikka pankit ovat olleet pakotteiden takia varovaisina ja myös Venäjällä on ollut vaikeuksia.
Syyksi Venäjän Suomeen kohdistamiin reaktioihin Haavisto paikantaa Ukraina-avun.
– Olen sanonut, että vähän pitää kestää merivettä, kun ollaan tällaisessa tilanteessa. Ollaan Venäjän aloittamassa sodassa Ukrainaa vastaan. Ja Suomi on selkeästi asettunut tukemaan Ukrainaa, jolla on oikeus puolustaa itseään. Ja tästä sitten seuraa erilaisia reaktioita, hän sanoi.
Venäjä on vastannut Suomen noottiin ja sanonut Suomen voivan käyttää yhtä pankkia nimeämättä sitä. Haaviston mukaan neuvottelut ja keskustelut asiasta jatkuvat.
Suomi on Haaviston mukaan samassa veneessä monen muun eurooppalaisen maan kanssa ja kyse on todennäköisesti siitä, että EU tukee vahvasti Ukrainaa.
Haavisto kertoi käyneensä keskusteluissaan Blinkenin kanssa läpi Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiä asioita ja Naton epävirallisen ulkoministerikokouksen antia. Yksi keskeinen teema oli Ukrainan Nato-yhteistyö.
Kokouksista tulleiden viestien perusteella on pääteltävissä, että Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole edelleenkään etenemässä pikakaistaa.
– Varmasti tällä hetkellä, kun ollaan sotaa käyvän maan tilanteessa on kaikkein tärkeintä, että tälle maalle voidaan kanavoida apua. Yhdysvallatkin korosti tämän avun pitkäaikaisuutta eli mahdollisimman pitkiä sitoumuksia pitäisi saada aikaan, Haavisto sanoi.
Tällöin tavallaan tullaan jo Haaviston mukaan Ukrainan turvatakuisiin ja siihen, mikä on nyt Ukrainan kannalta paras turvatakuu.
– Ja se on varmaan se, että heillä on toimivat ja hyvin varustetut puolustusvoimat tulevaisuudessa.
Yksimielisyys löytyy Haaviston mukaan siitä, että Ukrainan asevoimia kehitetään vielä nykyistä toimivimmiksi ja tehokkaimmiksi. Haavisto myös sanoi Suomen olevan sitoutunut Ukrainan Nato-perspektiiviin, jonka maa sai jo vuonna 2008.
– Varmaan sitten, kun eletään rauhan maailmassa, niin myöskin sekä Nato-jäsenyys että EU-jäsenyys tuovat lisää tätä turvaa.
Kuuma keskustelunaihe on tällä hetkellä myös Ruotsin Nato-jäsenyys, jossa Turkkiin ja sen presidenttiin Recep Tayyip Erdoganiin on kohdistettu painetta Ruotsin hyväksymiseksi. Kyse on siitä, saadaanko Ruotsi jäseneksi ennen Naton heinäkuun huippukokousta Liettuan Vilnassa.
– Yhdysvallat on tietysti omalta puoleltaan vaikuttanut. Presidentti Bidenin onnittelusoitto presidentti Erdoganille on tullut julkisuuteen. Tai hän on kertonut, että Ruotsi oli siinä keskustelussa esillä.
Suomelle olisi Haaviston mukaan tärkeää, että Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantakokous voisi kokoontua vielä kesäkuun aikana. Ruotsi voisi kokouksessa esitellä uutta terrorisminvastaista lainsäädäntöään, joka on tullut voimaan kesäkuun alusta, Haavisto sanoi.