Lahjasoluhoidoissa on julkisessa terveydenhuollossa valtavat jonot, mutta yksityisellä "hintoihin täytyisi lisätä ainakin nolla"
Joka neljäs luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hedelmöityshoidoista tehtiin viime vuonna julkisessa terveydenhuollossa. Muutamia vuosia sitten osuus oli vielä muutaman prosentin luokkaa.
Kasvua selittää muun muassa se, että toissa vuonna naisparit ja yksin lasta toivovat naiset eli itselliset naiset pääsivät hoitojen piiriin. Aiemmin julkisella puolella hoitoja saivat vain heteroparit.
Esimerkiksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa yli puolet lahjasoluhoidoista tehdään tällä hetkellä itsellisille naisille ja lähes kolmannes naispareille. Yksityisellä puolella naisparit ja itselliset naiset ovat saaneet hoitoja jo 1990-luvun alkupuolelta saakka ja viime vuosina hoitojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti.
Julkinen puoli valikoituu asiakkaiden hoitopaikaksi useimmiten hoitojen halpuuden takia, kun taas yksityisellä myyntivalttina on nopeus.
Maria Stevens, 32, ja Lauren Stevens, 29, hakeutuivat hedelmöityshoitoihin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan heinäkuussa 2020 – hieman sen jälkeen, kun hoidot tulivat julkisella mahdollisiksi naispareille.
Stevensit päättivät kokeilla ensin julkista. Jos jonot olisivat olleet liian pitkät tai kaikki yritykset käytetty, silloin he olisivat vaihtaneet yksityiselle.
Stevensit kertovat käyttäneensä hoitojen lääkärikäynteihin vajaa 400 euroa ja koko prosessiin vajaa tuhat euroa, jos mukaan laskee kaiken akupunktiohoidoista lähtien.
– Yksityisellä summaan täytyisi lisätä ainakin nolla perään riippuen siitä, miten nopeasti raskautuu, Stevensit sanovat.
Yksityisellä puolella jo yksi inseminaatio maksaa enemmän. Esimerkiksi Felicitas Mehiläisellä inseminaatio maksaa 400 euroa ja luovutettujen siittiöiden käyttö lähes 700 euroa. Jos raskautta ei saada aikaan inseminaatiolla, voidaan tehdä koeputkihedelmöitys. Sen hinta yksityisellä on lähes 3 000 euroa.
Epäonnistuneiden inseminaatiohoitojen jälkeen asiakkaat saattavat koettaa onneaan koeputkihedelmöityksen kanssa ensin julkisella puolella yksityisen korkeiden hintojen vuoksi.
Stevensien prosessi kesti ensimmäisestä yhteydenotosta positiiviseen raskaustestiin 10 kuukautta.
Julkisen puolen pisimmät jonot lahjasoluhoitoihin ovat Helsingin yliopistollisessa sairaalassa, jossa niitä voi joutua odottamaan jopa yli vuoden ajan. Omilla sukusoluilla hoidosta riippuen jonoa ei ole tai se on huomattavasti lyhyempi.
Husin lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo, että Suomessa erikoissairaanhoidon hoitopaikan voi valita eli esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva voi hankkia hoitonsa toiselta alueelta.
Jotkut odottajat myös siirtyvät yksityiselle pitkien jonojen tai yläikärajan saavuttamisen takia. Julkisella hoitojen aloittamisen yläikäraja on 40 vuotta ja yksityisellä 45 vuotta.
Yksityiseltä klinikalta Felicitas Mehiläiseltä kerrotaan, että heillä jonoa hoitoihin ei ole.
Husin Savolainen-Peltosen mukaan pitkät jonot perustuvat ensisijaisesti lahjasolujen saatavuuteen. Yhden luovuttajan soluista saa lain mukaan syntyä lapsia enintään viiteen perheeseen.
Luovutukset ovat kasvaneet runsaasti, sillä Fimean mukaan viime vuonna oli lähes kaksi kertaa enemmän siittiöiden ja neljännes enemmän munasolujen luovutuskertoja edeltävään vuoteen verrattuna.