Haavisto arvioi Turkin ja Suomen Nato-kiistan ratkaisun vievän viikkoja – "Naton sisällä varmasti kello tikittää"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että keskustelu Suomen ja Turkin välisen Nato-kiistan ratkaisemiseksi vie viikkoja.

–  Jossain kohdassa sanoin, että päiviä tai viikkoja, ehkä nyt varovaisuusperiaatteella sanotaan, että viikkoja, Haavisto sanoi STT:lle vihreiden puoluekokouksessa Joensuussa sunnuntaina.

Turkki on ilmaissut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on syyttänyt maita muun muassa ”terroristien majoittamisesta” viitaten muun muassa kurdien sissijärjestö PKK:hon.

Presidentti Sauli Niinistö keskusteli lauantaina Erdoganin kanssa. Puhelu käytiin Suomen aloitteesta.

Haaviston mielestä on erittäin hyvä, että Niinistöllä ja myös Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonilla on ollut mahdollisuus keskustella Erdoganin kanssa ja avata dialogi korkealla tasolla.

Hänen mukaansa seuraavaksi jatkuu viranomaisten yhteydenpito Turkin hallintoon, presidentin kansliaan, ulkoministeriöön ja muihin viranomaisiin.

–  Katsotaan vastauksia Turkin kysymyksiin ja huoliin.

Haavisto sanoo, että Naton huippukokous kesäkuun lopussa antaa Natolle yhden sisäisen päivämäärän, jolloin sotilasliitto varmasti mielellään toivottaisi tervetulleeksi uudet jäsenet.

–  Siinä mielessä Naton sisällä varmasti kello tikittää, mutta Nato-jäsenmaihin ja heidän aikatauluihinsa emme voi suoraan vaikuttaa.

Tarkat vaatimukset siitä, mitä Turkki Suomelta ja Ruotsilta haluaa, ovat vaihdelleet niin maan johdossa kuin Turkin hallintoa lähellä olevassa mediassa.

Haaviston mukaan viranomaisyhteistyön tiivistäminen eri sektoreilla on aina mahdollista.

–  Jos on esimerkiksi huolia siitä, miten Suomen turvallisuusviranomaiset käsittelevät näitä asioita, näistä kaikista voidaan antaa lisää tietoa.

Haavisto kuitenkin painottaa, että Suomeakin rajoittaa oma lainsäädäntö, perustuslaki, kansalaisten oikeudet ja laki, joka määrittelee oikeuslaitokset täysin erillisiksi poliittisista päätöksentekijöistä.

–  Me emme voi ministereinä, hallituksena tai eduskuntana määrätä oikeuslaitoksen toimintaa. Nämä rajoitteet on myöskin aina ymmärrettävä.