Suomea on saatettu kuntoon

Olen saanut kiertää kuluvan syksyn aikana jo kahdeksassa keskustan piirikokouksessa.

Kiitos kun olette kutsuneet ja antaneet hyviä evästyksiä.

Yksi toive puolueen ja ministeriryhmän suuntaan on noussut vahvasti esiin näissä kohtaamisissa: antakaa meille kättä pidempää hallituksen työstä.

Keskustan väki haluaa käydä poliittista keskustelua tosiasioiden pohjalta.

Olemme kuulleet tämän toiveen ja valmistelleet poliittisen keskustelun tueksi koosteen hallituksen saavutuksista.

Tässä koontityössä on ollut hyvä palata perusjuurille: mitä olemme tekemässä ja miksi.

Tavoitteemme ja tekomme vastaavat toisiaan.

Keskustan toiminta hallituksessa pohjautuu vaaliohjelmaamme.

Esitimme siinä vaihtoehtomme talouskasvun vauhdittamiseksi, julkisen talouden tervehdyttämiseksi sekä vastuunoton ja huolenpidon vahvistamiseksi.

Talouspolitiikan tavoitteeksi esitimme julkisen talouden saattamisen terveelle pohjalle ja velaksi elämisen lopettamisen.

Valtion taseen lupasimme laittaa töihin.

Näistä tavoitteista tuli myös hallitusohjelman perusta kansalta saamamme valtakirjan voimalla.

Vaalikauden alku on hallituksella kulunut saneeraukseen.

Pysähdyksissä olleita uudistuksia on laitettu liikkeelle, ja kipeitäkin säästöjä on jouduttu tekemään.

Tämä vaihe on ollut kansalaisille vaikea hyväksyä. Olemme saaneet kovaa palautetta muun muassa sosiaaliturvan indeksikorotuksista luopumisesta.

Saneerausaika on ollut varmasti vaikeaa myös keskustalaisille kentällä – eikä se niin helppoa ole ollut meille päättäjillekään.

Saneeraus on kuitenkin alkanut tuottaa tuloksia.

Suomen talouden syöksykierre on katkaistu. Vuosia jatkunut talouden supistuminen on kääntynyt ripeäksi kasvuksi tavalla, joka yllätti parhaimmatkin ennustelaitoksemme.

Kuntatalouden tila on kohentunut merkittävästi. Kuntien lomautukset ovat käytännössä loppuneet.

Suomen lisävelkaantuminen loppuu jopa vähintään vuotta aiemmin kuin vaaliohjelmassa lupasimme.

Työttömyys on kohentunut kaikkialla Suomessa.

Kustannuskilpailukyvyssä olemme saaneet Ruotsin kiinni, eikä Saksakaan ole enää kaukana.

Tämä on merkittävä tekijä vientimme kasvun taustalla.

Kilpailukykysopimus vahvisti taloutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Muutokset valtion omistajapolitiikassa ovat johtaneet valtion omistajuuden arvon selkeään kasvuun, vaikka tasetta on käytetty kärkihankkeisiin sekä tiestön korjausvelan hoitamiseksi.

Pelkästään saneeraamalla ei voi rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Tarvitaan rohkeaa uudistamista. Uudistushankkeista on yksi ylitse muiden, maakunta- ja soteuudistus.

Tässä uudistuksessa riittää vielä työtä ja haasteita. Niitä ei pidä säikähtää. Ongelmat on vain ratkaistava.

Sote-uudistuksen tärkein tavoite on perusterveydenhuollon kuntoon laittaminen, palveluiden turvaaminen koko maassa ja katkeamattomat hoitoketjut.

Tavoitteena on siirtää painopistettä perusterveydenhuoltoon, jotta lääkäriin pääsy helpottuisi.

Sote-uudistuksen kanssa käsi kädessä kulkeva maakuntauudistus toteuttaa maakuntaitsehallintoa, joka on ollut ohjelmissamme mukana jo 1960-luvulta lähtien.

Isojen uudistusten läpivieminen edellyttää meiltä keskustalaiselle vastuuntunnolle ja arvopohjalle rakentuvaa johtajuutta, uudistusmielisyyttä ja yhteistyökykyä.

Suomen kuntoon laittaminen ei ole tehtävistä helpoimpia, mutta tehtävistä tärkein se ilman muuta on.

Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja