Rohkeutta ja malttia
Keskustan talouspoliittinen ohjelma viime eduskuntavaaleihin oli otsikoitu ”Onko maallamme malttia uudistua?”. Ohjelman nimessä oli kaksi tärkeää sanaa, maltti ja uudistaminen. Politiikassa tarvitaan molempia.
Pitää olla rohkeutta tehdä uudistuksia. Kun päätökset on tehty, tarvitaan malttia odottaa uudistuksen tuloksia. Viime vuosien sosiaali- ja terveysalan ongelmiakin on jo yritetty laittaa tehdyn sote-uudistuksen piikkiin, vaikka uudistuksen täytäntöönpanossa ollaan vasta alkutaipaleella.
Sote-uudistuksenkaan päämääriä ei kuitenkaan saavuteta, jos niitä ei uskalleta rohkeasti asettaa hyvinvointialueilla myös käytännön tasolla. Otan muutaman esimerkin.
Jos tavoitellaan palvelukokemuksen parantamista ja digitalisaation parempaa hyödyntämistä, pitää uskaltaa asettaa selkeä tavoite, että esimerkiksi vuoden 2025 alusta lähtien kaikilla hyvinvointialueiden asukkailla on saatavilla älypuhelimiinsa digitaalinen käyttöliittymä hyvinvointialueen palveluihin.
Jos palveluiden painopistettä ollaan siirtämässä uudistuksen tavoitteiden mukaisesti nykyistä enemmän perustason palveluihin, ei se voi tarkoittaa palveluverkon karsimista perustasolla. Lähipalvelut ovat nimenomaan perustason palveluita.
Jos halutaan panostaa hoitohenkilöstön hyvinvointiin, kannattaa yhtenä keinona luoda vaikkapa hoitotyön laatukriteerit ja seurata niiden toteutumista. Se lisää hoitotyön arvostusta.
Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on kannustaa hyvinvointialueita toteuttamaan uudistuksen tavoitteet ja samalla antaa niiden toteuttamiseen työrauha. Hyvinvointialueiden päättäjät kaipaavat nyt vähiten epävarmuutta tai taloudellisia leikkauksia.
Meneillään on myös valtava suomalaisen teollisuuden uudistuminen. Se tapahtuu energiatuotannon lisäksi lähes kaikilla teollisuuden aloilla. Olemme siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tämä murros luo Suomelle valtavat mahdollisuudet.
Valtiolla pitää olla kuitenkin rohkeutta paitsi luoda edellytyksiä myös kiihdyttää omilla toimillaan työtä ja kasvua luovaa muutosta. Ei Suomen julkista taloutta nosteta ahdingosta pelkillä leikkauksilla. Niitäkin tarvitaan, mutta ilman rohkeutta panostaa talouskasvuun, talouden tasapainotusurakka ei varmuudella onnistu.
Viestini Säätytalolle onkin: Uskaltakaa tehdä todellisia toimia työllisyyden ja kasvun aikaan saamiseksi. Panostakaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja sijoittakaa Suomen Malmijalostus Oy:hyn ja mahdollistakaa tätä kautta muun muassa akkutoimialan investoinnit Suomeen.
Vihervasemmisto on lytännyt hallitusohjelman jo ennen kuin sitä alettiin neuvottelemaan. Se ei ole viisasta. Annetaan asioiden ratkaista. Jos vastustaa mielikuvapolitiikkaa, ei kannata syyllistyä siihen itse. Eiköhän hallituksen arvostelulle tule kohta katettakin.
Nimittäin kun kerroin muutamalle hallitusneuvottelussa olevalle ystävälle, että keskusta tulee kannattamaan kaikkia hyviä hallituksen esityksiä ja vastustamaan kaikkia huonoja, sain mielenkiintoisen vastauksen: ”Markus, ongelma taitaa olla se, että niitä hyviä esityksiä ei ole tulossa”.
Saamani vastauksen jälkeen en malta oikein odottaa, mikä noiden historiallisen pitkiksi venyneiden neuvottelujen lopputulos tulee olemaan.