Perheet, tuo hiljainen enemmistö

Yhteiskunta ja sen jatkuvuus perustuvat perherakenteelle. Suomessa perheellä on sodanjälkeisenä aikana perheellä käsitetty yleensä ydinperhettä. Kahden vanhemman ja yhden tai useamman lapsen perhe on pitkään pidetty normina, jonka mukaan moni yhteiskuntaa määrittävä oletus on pohjautunut.

Historiaa pidemmälle katsoen perhe on kuitenkin ollut erilainen. Isovanhemmat ja vanhempien sisarukset puolisoineen ja lapsineen on katsottu yhtä lailla perhe-käsitteen alle kuuluviksi.

Viime vuosikymmeninä perhekäsitys on ollut monella tapaa murroksessa, mutta keskeinen asia pysyy: on vanhempia ja on jälkeläisiä.

Miten toimimme niin, että rakennamme vanhemmuutta ja lasten kasvua tukevaa yhteiskuntaa perheen muodosta, asuintavasta ja -paikasta riippumatta? Tämä on yhteiskunnan tärkeimpiä kysymyksiä, ja parhaan vastauksen antaja on päätöksentekoon oikeutettu.

Kuluvan hallituskauden aikana yritettiin rakentaa parempaa mallia pienten lasten perheiden tueksi. Selvä havainto oli se, että ilman lisärahoitusta ei suunnitellulla mallilla voitu edetä ilman, että perheiden kokonaistuki olisi vähentynyt. Näin ei tietenkään voitu toimia.

Kahden vanhemman ydinperheen, yksinhuoltajan ja laajennetun perheen ongelmat ovat suurelta osin samoja. Asumiseen, yhteiskunnan tukimuotoihin, toimeentuloon ja työelämään liittyvät kysymykset ovat yhteiset.

Tässäkin ”asiakasnäkökulma” on tärkeä: miten perhettä suunnittelevat ja perustavat nuoret näkevät tulevaisuutensa? Mitkä tekijät viivästyttävät lasten hankintaa? Mitkä tuen muodot ovat olennaisia: raha, vanhemmuuteen annettava apu, verkostot, työsuhteeseen ja elämänkaareen liittyvät seikat?

Miten yhdyskuntarakenteita on suunniteltava niin, että lapsiperheen on hyvä asua? Vastaavatko lastenhoidon, koulun ja harrastusmahdollisuuksien kirjo kysyntää, joukkoliikenteen käytännöistä ja turvallisuudesta puhumattakaan?

Kun suomalaisten syntyvyys on alemmalla tasolla kuin koskaan 1860-luvun nälkävuosien jälkeen, on syytä suhtautua asiaan vakavasti ja ottaa perheiden asia yhdeksi hallitusohjelman kärkihankkeeksi.

Perheiden ja lasten hyvinvoinnin tukeminen on kannattavaa niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin. On katsottava yhteiskuntaa lapsen silmin.

Tavataan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä, keskustaperheenä!

Antti Kivelä

Kirjoittaja on keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja