Virusmutaatio herättää huolta tutkijoissa – Voi kehittyä "joksikin hyvin vakavaksi"

Tutkijat kantavat kasvavaa huolta nopeasti muuntuvasta H9N2-lintuinfluenssaviruksesta, kirjoittaa The New York Times.

Marraskuussa Hongkongissa julkaistussa tutkimuksessa tutkijat osoittivat, että kyseinen virustyyppi on viimeisen vuosikymmenen aikana saanut mutaatioita, joiden avulla se voi levitä tehokkaammin ihmisten välillä ja aiheuttaa vakavampaa tautia.

Siipikarjalle H9N2 aiheuttaa vain lieviä oireita, mutta ihmisille, erityisesti lapsille, virus voi aiheuttaa vakavamman sairauden kuin kausi-influenssa. Ihmisillä on raportoitu alle 200 H9N2-tapausta vuoden 1998 jälkeen, mutta määrä on noussut jyrkästi.

Koska monia tartunnan saaneita ihmisiä ei koskaan testata, virus saattaa levitä huomaamatta, sanoo marraskuussa julkaistua tutkimusta johtanut kliininen mikrobiologi, tohtori Kelvin To.

– Jos sen laajamittainen kierto siipikarjassa, nisäkkäissä ja ihmisissä jatkuu, se voi varmasti eräänä päivänä kehittyä joksikin hyvin vakavaksi.

Tutkijat ovat pitkään pelänneet, että seuraavan pandemian aiheuttaa influenssavirus. Tähän asti huomio on ollut enemmän H5N1-virustyypissä, joka on tartuttanut siipikarjaa ja nisäkkäitä ympäri maailmaa jättäen jälkeensä taloudellista tuhoa.

Vuonna 2024 tehty tutkimus viittasi siihen, että laboratorio-olosuhteissa yksi ainoa mutaatio voisi suistaa H5N1-viruksen variantiksi, joka kykenee aiheuttamaan pandemian.

Joillakin muilla virustyypeillä saattaa kuitenkin olla yhtä suuri, ellei suurempi, kyky tartuttaa ihmisiä, sanoo Yhdysvaltain Memphisissä sijaitsevan St. Juden lastensairaalan influenssa-asiantuntija Richard Webby The New York Timesin artikkelissa.

Syyskuussa Meksikon terveysviranomaiset tunnistivat ensimmäistä kertaa erittäin korkeapatogeenisen eli vakavaoireisen H5N2-lintuinfluenssaviruksen ihmisellä. Potilas oli vakavasti sairas ja sairaalahoidossa, mutta selvisi hengissä.

Marraskuussa Yhdysvaltain Washingtonin osavaltion asukas kuoli toisen virustyypin, H5N5:n, aiheuttamaan tartuntaan; hän oli ensimmäinen ihminen, jonka tiedetään saaneen kyseisen viruksen. H5N5-virustyypillä on tapana kiertää linnuissa Atlantin rannikolla.

Yhdysvalloissa H5N1 on edelleen ensisijainen uhka. Viruksen raportoidaan tartuttaneen 71 ihmistä, joista yksi on kuollut, ja se on vaikuttanut lähes 185 miljoonaan kaupalliseen, kotipiha- ja villilintuun tammikuun 2022 jälkeen, jolloin se havaittiin villissä vesilinnuissa Yhdysvalloissa.

Niiden eläinlajien määrä, joissa H5N1-tartuntoja on havaittu, on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana kymmeniin nisäkäslajeihin, arkisista (pesukarhut ja kotikissat) eksoottisempiin (vampyyrilepakot, korppikotkat, strutsit ja naalit).

Isäntälajien määrän laajentuessa ”luodaan skenaario, jossa tullaan näkemään ainakin enemmän satunnaisia tartuntoja ihmisillä”, sanoo Bostonin yliopiston uusien tartuntatautien keskuksen johtaja, tohtori Nahid Bhadelia.

Loppuvuodesta 2024 kaksi ihmistä, 13-vuotias kanadalainen tyttö ja yli 65-vuotias Yhdysvaltain Louisianan osavaltion asukas, sairastuivat vakavasti lintuinfluenssaan. Tyttö joutui tehohoitoon elinvaurion vuoksi, mutta toipui lopulta. Tutkijat eivät vieläkään tiedä, miten hän sai tartunnan.

Louisianalainen potilas, jolla oli perussairauksia ja joka oli ollut tekemisissä tartunnan saaneiden lintujen kanssa, kuoli viime vuoden tammikuussa.

Viime vuonna Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto purki bioturvallisuustyötä tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksessa (CDC), tyhjensi Valkoisen talon pandemian varautumistoimiston ja leikkasi tukea pandemian uhkien seurannalta Yhdysvalloissa ja ulkomailla.

Rahoitusleikkausten vuoksi monet tartuntatautien asiantuntijat sanovat, että Yhdysvallat on nyt huonommin varautunut influenssapandemiaan kuin vuosi sitten.