Olemmeko valmiit?
Moni keskustalainen on huolissaan. Arjen asiat askarruttavat. Kymmenien tuhansien keskustalaisten mieliä kalvaa kysymys ”kuinka meidän käy?”
Maalaisliitto/Keskustapuolue/Suomen Keskustan historiassa on koettu monia vaiheita. Rikkonaisuutta, riitaisuutta ja jakautumista on yhdessä koettu. On eletty ajassa. On löydetty aikaan sopivat ja oikeat ratkaisut. Rouva ja Herra onneakin on ollut.
Takanamme ovat hävityt vaalit. Vaalien jälkeisen ajan ykköskysymykseksi ymmärrettävästi ja välttämättömänäkin ehti nousta suuri pettymys ja kritiikki taaksejääneestä.
Keskusta on hävittyjen vaalien jälkeen hallituspuolue. Tämä on osoitus siitä, miten kertaalleen alkanut matka oppositioon vaihtui muutamassa päivässä puolueen päättävien elinten tuella hallitusneuvottelijoiden sitoutumiseen siihen työhön, joka mahdollistaa keskustalaisen politiikan ja kädenjäljen näkymisen tulevaisuuden Suomea rakennettaessa.
Hallitusvastuusta huolimatta puolueen uudistustyö – nyt jos koskaan hallitusvastuun aikana – on välttämätöntä. On kyettävä uudistamaan toimintatapamme, perattava organisaatiomme ja se kaikkein vaikein mutta kaikkein tärkein asia – jokaisen meistä olisi kyettävä myös itse uusiutumaan. Ilman jäseniä ja jäsentemme panosta yhteiseen tekemiseen puolueella on rosoinen tulevaisuus.
Arvot ja meille tärkeät asiat koko Suomessa, heikomman aseman turvaamisessa tai perhepolitiikassa ovat ja pysyvät. Keskusta on tavallisten ihmisten puolue.
Alkiolaisuus ja keskustalaisuus eivät ole myytävänä. Jokaisen meistä pitäisi kyetä kuitenkin uudistamaan itseään, jotta myös puolue voi uudistua.
On aika puhua. On aika keskustella. On aika tehdä päätöksiä.
Ollaan perusasioiden äärellä. Miksi keskusta on olemassa? Ketä varten keskusta on olemassa? Mikä on meidän tehtävämme 2020-luvulla?
Puoluevaltuusto linjasi uudistus- ja muutostyön askelmerkit. Aloitus tapahtuu kentältä kysymällä ja kuulemalla. Lähtö liikkeelle ei sisällä valmiita vastauksia vaan kysymyksiä.
Meidän jokaisen olisi kesän ja alkusyksyn aikana kyettävä haastamaan itsemme ja toisemme ajattelemaan. On kyettävä käymään aitoa keskustelua. On kyettävä esittämään kritiikkiä. On kyettävä kestämään kritiikkiä.
Jos jotain voi toivoa, niin sitä, että tulevat kuukaudet eivät jää vain vaatimukseen keskustelusta ja kritiikistä, vaan esille tulee myös mahdollisimman konkreettisia aihioita siitä, miten menemme eteenpäin.
Liian helppo vastaus riittäviksi muutoksiksi olisi se, että puheenjohtaja vaihtuu syyskuussa. Onpa puheenjohtaja kuka tahansa, puheenjohtajaehdokkailta on vähintään kohtuullista odottaa, että he vastaavat peruskiviimme meneviin kysymyksiin.
Voi vain toivoa, että uudistumisemme myös aidosti tapahtuu. Sotkamon puoluekokouksessa hyväksytty periaateohjelma antaa tulevaisuudellemme hyvän – yhteisesti päätetyn – perustan.
Yksi olennainen osa politiikkaa on valta. Samaa sarjaa kuin vaatimus kriittisestä keskustelusta tuomatta esiin, miten kriittisyys muutetaan teoiksi ja paremmaksi yhteiseksi tulevaisuudeksemme on se, että kriittisen keskustelun vaatimusten kaapuun puetaan myöhäissyntyisesti yhteisesti ja yksimielisestikin tehtyjen päätösten jälkeen jotain ihan muuta kuin ne asiat, joita nyt kritisoidaan ja joiden osalta olisi pitänyt toimia toisin.
Tämän voi sanoa myös suomeksi – kyse on vallasta ja sen tavoittelusta.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja