Nyt kysytään pitkäjänteisyyttä

Mikään puolue, saati Suomi, ei menesty ilman pitkäjänteistä tulevaisuuteen katsovaa työtä.

Tätä kykyä kysytään nyt, kun elämme monin tavoin murrosaikaa Suomessa, Euroopassa ja maailmalla.

Suomen selviytymisen ja keskustan pärjäämisen ratkaisee se, onko työllisyys parantunut ja kokevatko suomalaiset, että heillä ja tällä maalla menee paremmin.

Viime vaalikauteen nähden Suomen suunta on muuttunut. Talous kasvaa vihdoin ja työttömyys alenee.

Viime kuukausina olemme saaneet useita myönteisiä työpaikkauutisia. Käänne parempaan ilmenee myös, kun kierrän Suomea ja keskustelen ihmisten kanssa.

Nyt tätä kehitystä on voimistettava. Tärkeintä on saada työllistävät investoinnit etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toden teolla liikkeelle.

Meidän on edelleen parannettava yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpotettava työllistämistä. On myös jatkettava päättäväisesti turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista.

Suurin potentiaali työpaikkoihin koko maassa on luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen ja suomalaiseen huippuosaamiseen perustuvassa biotaloudessa.

Biotalous on yhdessä maakuntauudistuksen kanssa myös kestävin tapa kehittää koko maata, myös Itä- ja Pohjois-Suomea.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että hallitus investoi yhteensä lähes kolme miljardia euroa teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen, isoihin liikennehankkeisiin ja nopeisiin laajakaistayhteyksiin.

Mittava ohjelma tukee maamme talouden elpymistä ja työllistää ihmisiä koko Suomessa.

Kaikilla ei kuitenkaan mene hyvin. Etenkin nuoret ja työttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen. Työpaikat ovat parasta eriarvoisuuden torjumista.

Keskustan 110-vuotinen linja on rakentaa tasa-arvoista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Sote-uudistus toteutetaan, jotta etenkin perusterveydenhuolto saadaan vihdoin kuntoon. Sitä tarvitsevat eniten heikompiosaiset.

Veronalennukset hallitus on kohdentanut pääosin pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille. Suurituloisten verotus on kiristynyt. Olemme myös korottaneet kaikkien pienituloisimpien takuueläkettä ja laitamme omaishoitoa kuntoon.

Keskustan on myös tulevaisuudessa pidettävä niiden lähimmäistemme puolta, joilla ei ole takanaan rahanvaltaa tai voimakkaita etujärjestöjä.

Säästäminen ei tarkoita köyhän asian unohtamista. Kunnossa oleva talous mahdollistaa osaltaan heikompiosaisista huolehtimisen.

Santeri Alkio oli kaukonäköinen, kun hän aikanaan esitti ratkaisuksi köyhyyteen, että ”työllistämisen ja yrittämisen kynnysten tulee olla matalat”. Juuri tätä työllistämis- ja yrittämispolitiikkaa me nyt teemme.

Suomi saadaan kuntoon, kun pystymme uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyötä. Mitä paremmassa kunnossa tämä maa on, sitä paremmin selviydymme myös epävarmassa maailmassa. Työ on kesken.

Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja